L'Artisan Traversee du Bosphore meni pitkälle hankintalistalleni niin että kolahdus vaan kävi.
Kaksi kokeilukertaa varmisti mut siitä että tämä on aivan ihana tuoksu. Se herättää kaukaisia mielikuvia vuosien takaa, hyvin tunnepitoisia fiiliksiä.
Hiekkatie jonka päässä on maailman lämpimin talo. Vesipisaroita auton ikkunoissa. Hämärtyvä syysilta. Palavia kynttilöitä hämyisessä vanhassa talossa. Paljon kaikenlaisia hassuja tavaroita esim. nahasta tehtyjä pieniä peikkoja. Miedosti tuoksuva kuuma omenatee. Toffeekarkkeja. Veikeä hymy ja pilke silmäkulmassa. Kikattava ja kihertävä nauru. Olo minkä haluaisi kestävän aina. Hetket jotka ei koskaan saisi loppua. Haikeakin muisto, mutta niin kaunis.
Huolimatta siitä että tämä tuoksu herättää niin liikuttavan olotilan, koen tämän myös hyvin helposti käytettäväksi tuoksuksi, jota voisin kuvitella pitäväni mihin vuodenaikaan vaan.
Voi että.
KAMALA tuskainen mietintä kumman ostaisin ensin, tämän vai Daim Blonden joka on kuitenkin odottanut vuoroaa pidempään. Molemmat mun on kuitenkin saatava!