naapio kirjoitti:
Santal Majuscle tuoksuu täällä edelleen. Olen aina rakastanut nepalilaisten ravintoloiden vaaleapunertavan valkoisia, kardemummalla ja ruusuvedellä kruunattuja lassi-juomia. Löydän tästä tuoksusta samoja fiiliksiä, mutta selkeän puisella twistillä.
Olen ajatellut muitakin santelipainotteisia tuoksuja lisätä kokoelmaani, esim. Egoiste ja Lumiére Blanche ovat minulle mieluisia, joten voisin hyvinkin pitää Tam Daosta. Kiinnostaisi haistaa myös SL muut tarjoomukset, Santal Blanc ja Santal de Mysore.
Paikalla!( Santelipuu ja Egoiste mainittu)
Minullakin oli pitkähkö santelikausi jokunen vuosi sitten. Yrityksen ja erehdyksen synteesinä kokoelman kautta on kulkenut ja sinne on limboon juuttuneina jokunen santelia lupaillut tuote, mutta itselleni kävi samat kuin jokaisen one-note-larpin seuraamuksena: aidompi illuusio yhden raaka-aineen dominanssista ei lopulta tuottanut ekstaattista valaistumista. Ehkä tällaiset vaiheet kuitenkin ohjaavat ja tukevat nenän kieli- ja kauneusoppia niin, että nyttemmin tiedän jo suunnilleen, mitä puolia tietyistä raaka-ainevaikutelmista tuoksuihini haluan ja mistä saavat muut nuotit jatkaa niin, että tuoksu säilyttää kokonaisuutena oman lumovoimansa.
Egoistessa on mulle suunnilleen kaikki se santelimaisuus, mitä santeliltani haluan. Lisäksi siinä on nenälle muutakin mukavaa haisteltavaa.
Tam Dao ei jäänyt rotaation, mutta voin suuntaa antavana yhteensopivuustestinä parittaa sut sokkotreffeille yhden huomattavan samanlaisen ja vieläkin huomattavammin halvemman tuotteen kanssa.
Ja on noita yhden nuotin samboja mulla muitakin tyystin pudokkaina. Laita rohkeesti yksäriä, jos haluat koputella kepillä santelipuuta ja hingut oppimateriaaleja. En ehkä osaa, mutta
voin auttaa.