Odotan tähän kannanottoa etenkin teiltä konkarit!

Omalla tuoksuharrastuksellani ei ole ikää edes puolta vuotta, mutta nyt jo on havaittavissa jotain vaiheita.
Ensin muutaman tuoksun harrasta ja paneutunutta nuuhkintaa, sitten halu haistaa kaikkea kaikkialla, ja nyt taas uusi rauhallisempi vaihe jolloin tuntuu että tusinassa valikoituja tuoksuja on ihan riittävästi pitkäksi aikaa.

Millaisia vaiheita teillä on ollut?

Ehdottomasti suurin muutos tuoksuharrastuksessani on ollut sen yhä yltyvä sosiaalisuus ja yhteisöllisyys.

Kun aloin harrastaa tuoksuja, havaitsin pian, että olin innostukseni kanssa yksin. Blogini perustin purkaakseni tuoksumaniaani ja kommunikoidakseni muiden samanmielisten kanssa. Tuolloin pystyssä ei tainnut olla muita blogeja kuin Parfymeria (http://parfymeria.blogspot.com/, ja muutoin tuoksurintamalla oli aika hiljaista. Blogin alku olikin varsin monologista. Pikkuhiljaa sivulleni ilmestyi ihania kommentoijia (mm. Sanni, Nekku. hellin, Tiia, Eeva, Kamicha, Pumpulipupu) ja blogiin syntyi keskusteluakin. Tuoksuarvioita alkoi ilmestyä useammassa blogissa ja viime syksynä perustettiin uusia blogejakin

Vaikka olin jo päässyt vihtamaan näytteitä parin harrastajan kanssa postitse, en ennen Aigun tapaamista viime joulukuussa, en ollut tavannut ketään tuoksuharrastajaa livenä. Olikin hämmentävää puhua hajuvesistä, kun oli ennen sitä vain kirjoittanut niistä.

En silti olisi ikinä osannut odottaa, että tapaisin keväällä yli tusinan verran hajuvesifaneja tai viettäisin epäilyttäviä aikoja suomalaisella tuoksufoorumilla. Tämän ekspansiivisen tuoksuyhteisöllistymisen katalysoimisesta täytyy kiittää sinua, Gogol! Tarvittiin kunnon ENTJ tuomaan vauhtia tuoksublogien keskusteluun ja käynnistämään tätä tuoksufoorumia.

Tuoksuharrastuksen yhteisöllistyminen on rikastuttanut hajuvesiharrastustani valtavasti, olen tavannut mielenkiintoisia ihmisiä ja tuoksuja. Tuoksumakunikin lienee laajentunut ja olen päässyt paremmin ymmärtämään tuoksujen luomisprosessia. Kaikista muutoksista en ole edes tietoinen.

Minua kiinnostaa myös ihan antropologisesti, mihin tämä harrastus meitä vie:

1) Miten laajaksi tämä foorumi kehittyy, ja kuinka suureksi keskustelijamäärä kasvaa? Mitä blogeille käy?

2) Mitä erityispiirteitä tulee siitä, että tuoksuja ei voi monistaa, kuten monia taiteenkohteita? Osallistuakseen keskusteluun tietystä tuoksusta sitä täytyy nuuhkia, joko kaupassa tai ostamalla/lainaamalla näytettä. Tämä tuokin harratukseen eikoisen sosiaalisen twistin Keitä vielä tapaan näytteidenvaihdon merkeissä= Tuleeko tuoksutapaamisista säännöllisiä? Toivottavasti!

3) Millä tavalla tapa puhua ja kuvailla tuoksuja kehittyy? Niistähän ei ole ollut suomen kielellä valmista diskurssia, vaan me luomme kieltä koko ajan. Olen nähnyt useita kertoja onnistuneiden kuvausten leviävän pitkin foorumia ja verkkoa.

4) Tulemmeko vaikuttamaan siihen, miten tuoksuja käytetään ja myydään Suomessa

---
Huh, olipas paljon asiaa...

_________________
Miksi ranteeni haisevat pakkausteipiltä?
http://nuuhbeibe.blogspot.com

Hieno viesti, Vasilisa!

Tismalleen samoja kysymyksiä on pyörinyt mielessäni viimepäivinä.

Tuoksuharrastukseni on todellakin muuttunut. Äitini juuri tänään totesi, että olen ollut pienestä pitäen hulluna tuoksuihin, kinunnut jo kakarana aina tilaisuuden tullen uusia puteleita.. Mulla on myös lähipiirin mukaan hämmästyttävä tuoksumuisti. Pulloja on vain kertynyt ja tullut ja mennyt koko ikäni.. Jatkuvaa tarvetta kokea uutta. Löytää jotain pysäyttävää.. Jotain parantavaa ja tasapainottavaa.. Alkukantainen tarve ärsyttää aisteja..

Mutta nyt.. Aloitettuani blogin, ja erityisesti tämän vuoden puolella vastaan on tullut muiden bloggareiden ja foorumilaisten myötä ihan uusia ulottuvuuksia ja brändejä. Kaikkein erityisintä on ollut huomata, etten mä todellakaan ole yksin. Ystäväpiirissäni saatan olla hullu, mutta täällä minun ei tarvitse hävetä tai pidätellä intoani.

Kyllä tämä friikahdusvaihe laantuu jossain vaiheessa. Hetkeksi. Ainakin itse haluaisin vain nauttia muutamista uusista löydöistä, hankkia kokonaisia pulloja. Se nyt tosin on aina ollut paheeni, ahne kun olen - sitä on jälleen pakko korostaa.

_________________
Oopiumiluola
Une femme sans parfum est une femme sans avenir.
- Coco Chanel

Komppaan Tiiaa Vasilisan viestin suhteen: Huolellisesti mietittyjä huomioita. Etenkin nelonen jättää hurjasti varaa spekuloinnille ja pohdiskelulle. Mukavaa! Voimme tottakai hommata jutun foorumistamme esim. City-lehteen ja ottaa jäsenvyöryn vastaan sekä tuoda aihetta keskivertokäyttäjien tietoisuuteen.

Omat muutokset olen kokenut siinä, kuinka perehdyn tuoksuihin tarkemmin ja erittelevämmin kuin vaikkapa viisi vuotta sitten. Etsin tuoksuista välittömästi eri komponentteja ja pyrin niputtamaan ne yhteen samantyylisten, yksittäisten tuoksujen kanssa. En niinkään heitä niitä kokonaisvaltaisiin tuoksuperheisiin.

Tavoitteenani on tarkentaa hajuaistiani reilusti: Tilata raaka-aineita ja treenailla niillä tarkkuutta ja tunnistuskykyä. Olen myös kiinnostunut alan kirjallisuudesta, en tosin kovin tieteellisestä sellaisesta (esim. Luca Turinin akateemiset ansiot). Olisin sinänsä kiinnostunut tutustumaan myös alan kemialliseen puoleen, mutta oletan että sillä puolella on riittämiin matematiikkaa ja valitettavasti olen päättänyt, ettei matematiikka ole vahvuuksiani.

_________________
Tuoksut videolla. Suihkuta ja nauti.

Vasilisa on meidän resident esseisti ja älykkö ja antropologi! Ja kiitos itsellesi - ilman blogiasi en harrastaisi tuoksuja. Mulla tämän jutun pointti on ollut koko ajan privaattien nautintojen lisäksi samanhenkisen seuran löytäminen. Olette ylittäneet villeimmätkin odotukseni!

Koska Vasilisa nosti esiin tosi kiinnostavia teemoja, voisin vastailla niihin omalta kantiltani.

1) Foorumin kehitys on kiinnostava juttu. Osaanottajamäärä on koko ajan kasvanut, mutta jossain vaiheessa tapahtuu yleensä selkeä ryhmäytyminen - ts. ulkopuoliselle alkaa tulla liikaa kynnystä päästä mukaan tiettyyn sisäänpäinlämpiävään joukkoon. Itse haluaisin pitää tämän mahdollisimman avoimena ja inspiroivana joukkona, ja ehdotan siksi että laitetaan avoimen puolen kärkeen "stickyinä" muutama perusjuttu (Kuinka pääset alkuun? Mistä tuoksuja voi ostaa? ja ehkä joku muukin ydinsisällöksi katsomamme aihe - esimerkiksi mission statementiksi nämä Vasilisan neljä kysymystä.) Blogien kohtalo huolettaa minua kovasti, sillä foorumi on pikaruokala mutta blogit slow food -ravintoloita. Molempia tarvitaan ja yritän lakata laiminlyömästä omaa blogiani. Blogit ovat myös paikka, jossa noviisit löytävät konkarit. Jos jollakulla teistä on teknisiä ratkaisuja siihen, miten blogit saisi paremmin integroitua tähän foorumiin (esimerkiksi blogipäivitykset selkeästi näyttävän sidebarin avulla - Syysviirun blogissa on sellainen!), kertokaa ihmeessä!

2) Mä olen jotain ESTJ:n ja ENTJ:n väliltä, eli erittäin pragmaattinen visionääri (ja koska olen Neuvostoliitosta, odotushorisonttini kantaa yleensä korkeintaan 5-vuotissuunnitelmiin). Kuulkaas hyvät ystävät, pantaisiinko jo uudet treffit vireille? Joka kerta ei tarvitse juoda shamppanjaa ja treffit voivat olla maanläheisetkin. Mulla olisi seuraavan kerran aikaa tavata jotakuta tai joitakuita tuoksuharrastajia (valitaan paikka osallistujamäärän mukaan) perjantaina 27.4. illalla tai tiistaina 15.5. lounasaikaan keskellä työpäivää. Sen jälkeeen Suomen-reissuihini saattaa tulla tauko myöhäiskesään asti, mikä ei mitenkään estä teitä tapaamasta keskenänne.

3) Minua pitkästyttää perinteinen tapa kuvata tuoksuja tyyliin "pionin, litsiluumun ja valkoisen myskin helmeilevä plaa plaa". Haen tuoksuista kokonaisvaltaisia kokemuksia, haukottelen listoille. Mutta olen salanörtti, diggaan orgaanista kemiaa, ja saan kiksejä hiiliketjuista, eli en voi sanoa etteivät raaka-aineet kiinnosta minua. Mutta tällä foorumilla ja suomalaisissa tuoksublogeissa on paljon esimerkkejä uudesta tavasta kuvata tuoksuja, joka on minulle vastustamaton - toisaalta runollinen, toisaalta syvennetyn analyyttinen. Uskon, että meillä olisi monia tapoja kehittää tätä vielä nykyisestä eteenkinpäin - stay tuned ja jatkakaa kirjoittamista!

4) Muutammeko tuoksukulttuuria ja tuoksujen myyntikirjoa Suomessa? No, sen voisi ottaa tavoitteeksi. Italiassa lempituoksujani saa lähiparfymeriasta, joka on ihan tavallinen kauppa - täällä Suomessa ei. Asia voisi muuttua, jos yhä useampi suomalainen ymmärtäisi millainen on hyvä tuoksu, osaisi puhua siitä ja osaisi vaatia hyviä tuoksuja omasta kaupastaan. Jos suomalaiset myyntipaikat eivät tartu haasteeseen, osa meistä ostajista karkaa nettikauppoihin, kuten moni meistä on jo tehnyt.

Maksipostaus päättyy tähän, lähden muihin hommiin. Mutta olisin superkiinnostunut teidän muitten kannanotoista näihin teemoihin!

Kuten toisaalla totesin, vietän 10-vuotisjuhlaa hulluna hajuvesien keräilijänä, ja kuluneisiin vuosiin on luonnollisesti mahtunut monenmoista vaihetta.

1. Kaikki alkoi siitä, kun sain tietää, että lempituoksuni valmistus on lopetettu. Kiinnostuin klassikoista (etenkin vanhoista Guerlaineista) ja aloin etsiä niistä tietoa. Etsiessäni löysin tuoksufoorumit, joiden olemassaolosta en ollut ollut tietoinen.

2. Tuoksufoorumeilla opin, että on olemassa lukuisia pieniä "independent-taloja", ja kiinnostuin niistä.

3. Tilasin ja sain foorumisteilta näytteitä, testasintestasintestasin ja haistelinhaistelinhaistelin. Tein toivelistan tuoksuista, joita halusin kokonaisen pullollisen, ja ostelin niitä sitämukaa kuin mahdollista.

4. Muutamassa vuodessa kaksinkertaistin kokoelmani muutaman kerran, sitten saavutin jonkinlaisen lakipisteen ja päätin jatkossa keskittyä enemmän niihin tuoksuihin, joita minulla jo on sen sijaan, että etsin (ja mahdollisesti myös löydän) uusia.

5. Samoihin aikoihin lakkasin myös olemasta kiinnostunut useimmista "isoista taloista" ja niiden jatkuvasta tiheätahtisesta tuoksujen suoltamisesta, varsinkin kun suurin osa kyseisistä tuoksuista vaikutti melko juosten kustuilta (pardon my French).

6. Tällä hetkellä tilanne on se, että tiedän entistä tarkemmin, mistä pidän ja keskityn siihen.

_________________
Crouching tiger, hidden flacon

Tigrushka: Kohta 5. Alan ammattilaisena (Olen myynyt mainstream-tuoksuja vuosikausia) voin sanoa, että en voisi olla enempää samaa mieltä. Mainstream-tuoksujen kanssa tuoksuharrastus on vähän sama asia kuin harrastaisi viinejä maistelemalla hanapakkauksista. No ei nyt ihan, mutta melkein.
Vasilisalta tuli taas upeaa pohdintaa ja olen itse ajatellut samaa, että, meillä on todella mahdollisuus jättää yhdessä jälkeemme suomalaiseen tuoksukulttuuriin ja ehkä vielä sitä myös maailmalle.
Gogol: Perjantai 27.4. sopii ilman muuta - samoin 15.5. Olen samaa mieltä siitä, että aina ei tarvitse juoda shamppanjaa. Mikäli tarjolla on meren antimia, niin myös Chablis menettelee shamppanjan ollessa sopimaton. Samoin laadukkaista raaka-aineista valmistetut klassiset cocktailit puoltavat paikkansa.

_________________
Monsieur Christian Aigu,
Tuoksuintoa vuodesta 1977
monsieuraigu.blogspot.com

Saanen ehdottaa (myös) Hesarin Nyt-liitettä..? Joku voisi halutessaan lähettää lyhyen esittelyn tästä ilmiöstä ja liittää mukaan linkin tänne ja blogeihin..?

Meillä on suuret mahdollisuudet uudistaa tätä kulttuuria. Minusta se kuulostaa jopa hieman merkittävältä..

_________________
Oopiumiluola
Une femme sans parfum est une femme sans avenir.
- Coco Chanel

Rento lounas tai kahvittelu vaikkapa Helsingin keskustassa sopii minullekin mainiosti, ilmoittakaa vain ajankohta!!

_________________
Oopiumiluola
Une femme sans parfum est une femme sans avenir.
- Coco Chanel

Hurjia ideoita.

Miksi meidän pitäisi "uudistaa" Suomen tuoksukulttuuria? Itse ainakin näen asian niin että tietty eksklusiivisuus on juuri osa tämän harrastuksen viehätystä.
Miusta on kiva kun Suomessa käytetään niin vähän hajuvesiä. Herranen aika sentään, miksi meidän tulisi olla kuin jotkut muut?

Itsestä on kiva leikitellä tuoksuilla. On hauskaa että tämmöinen ruma keski-ikää lähestyvä kaljaperse niinkuin mie pääsee yllättämään S-Perfumesin S-Exillä tuulipuvussa lyllertävän kaverin kun olemme menossa pelaamaan tennistä.

Siinä vaiheessa kun alakerran Rami alkaa harrastamaan hajuvesiä, tai edes tuoksumaan Serge Lutensilta, minä heitän kaikki pulloni seinään ja alan keräilemään jotain muuta.

Toxu, eksklusiivisuudessa on puolensa, mutta dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon.

Mun kantava ideani on kerätä tän harrastuksen pariin Suomessa sellainen kriittinen massa (25? 50? 100? 1000? ihmistä) ettei tämä homma kuole siihen että Toxu bännitään tältä foorumilta tai mä alan puuhailla jotain muuta ( esim töitä - olen ensi viikolla Amerikassa). Basenote, Fragrantica ja Makeupalley ovat mahtavia yhteisöjä, mutta olisi kivaa kyetä harrastamaan myös suomeksi ja paikallisin treffein.

Kun aloitin blogini vuoden vaihteessa, salaisena toiveenani oli tuplata suomalaisten tuoksuharrastajien määrä, jotta olisi juttuseuraa. Ollaan taidettu päästä lähelle sitä kokoamalla voimamme yhteen.

Ootko Toxu varma että heittäisit s-Exin pois vai usuttaisitko alakerran Ramin vain Antaeuksen ja Leather Oudin kimppuun

Italiassa jossa asun varsinaisia tuoksufriikkejä on tosi vähän, mutta naapurin mummo tuntee Villoresit ja ratikassa voi haistaa kivoja ambroja ja Sirkka-Liisaa saa ilman erikoistilauksia suoraan hyllystä. Ainakin minun viihtyvyyttäni kaikki nämä seikat parantavat.

Toxu, Karjalan yksinäinen susi! Minua ei kyllä haittaisi, jos naapurin Ramit vaihtaisivat sporttilitkunsa johonkin säväyttävämpään.


Mutta mutta, totta puhuen, olisin kauhuissani, jos City tai Nyt tekisi tästä foorumista jutun. Epäilen, että pahimmillaan se olisi tasoa: "Elitistiset nörtit puhuvat paskasta", pahaimmillaan lähinnä kiusallista. Kulttuurin muuttamisella tarkoitin ehkä jotain orgaanisempaa ja nimenomaan tuoksuihin keskittyvää: esim, että lehdissä skarpattaisiin vähän romanttisten litsikuvausten kanssa, ja haastateltaisiin vaikka välillä tuoksujen kehittäjiä. Sitä, että joku viimein perustaisi sn parfymerian. Vähän kuten Gogol mainitsi, suurin osa ihmisistä kuluttaa tuoksuja omaksi ilokseen, eli todennäköisyys, että Ramit äityisivät keräilemään Sirkka-Liisoja muuten kuin tyttöystävinä jäänee edelleen pieneksi...

_________________
Miksi ranteeni haisevat pakkausteipiltä?
http://nuuhbeibe.blogspot.com

Ahaa Gogol. En ymmärtänyt että tavoitteenasi oli "vain" tuplata tuoksuharrastajien määrä. Kuulosti siltä kuin olisit muutaman muun kanssa ryhtymässä suuremmankin luokan vallankumoukseen.

Mitä dinosauruksiin tulee, niin kuunnelkaa nyt tätä: ei tarvitse olla sen ihmeempi futurologi tajutakseen että Suomi on (kaukana, mutta kuitenkin) tulevaisuudessa ensimmäisten maiden joukossa kieltämässä hajuvesien käytön kokonaan. Tämähän on täysin selvää, ja rajoitukset lisääntyvät jo nyt allergioiden kanssa kilpaa vauhdilla, ihan kaiken aikaa.

Ellei kemistit kykene äkkiä löytämään jotain aivan ihmeellistä uuden ajan tyyliä valmistaa tuoksuja, niin sen jälkeen kun on päästy tupakasta ja parista muusta paheesta eroon, koittaa hajuvesien tuomionpäivä.
Ja auta armias jos vaikka joku päivä joku hädin tuskin henkeä saava ryppyinen mummeli kuolee ruuhkabussissa, ja joku saa päähänsä että kyseessä oli allerginen reaktio hajuveteen...

No mä voin olla tämän kehityksen vastainen kamikazetaistelija!

_________________
Miksi ranteeni haisevat pakkausteipiltä?
http://nuuhbeibe.blogspot.com

Toinen Musta Leski ilmoittautuu.
Kourosta päälle ja bussiin!!!

OT kaikesta - mun blogini on kuolemassa käsiin. Paitsi että en kerkeä kirjoittaa sitä entiseen tahtiin, kävijämäärä on laskenut viimeisten viikkojen aikana kuin lehmän häntä kymmenesosaan lähtötasostaan. Kyllä varmasti tavoitamme krliittisen massan 20 vuorokausikävijällä!

Eli ihan oikeasti - kaikkein kriittisin juttu musta on pohtia yhdessä viisain aivoin, ovatko blogit säilyttämisen arvoisia (esim juuri massakasvatusfunktionsa vuoksi) ja miten siihen päästäisiin.