Ensimmäinen ELDO on nyt ahneuksissa korkattu. Rien. Ensireaktio oli pettymys. Tuoksun, jonka tunnuslauseena on Nothing is everything, pitäisi olla vaikuttavampi tapaus. Tämä muistuttaa haistelemistani nahkoistani eniten Knize teniä, mutta siinä missä kymppi on jopa liiankin iso tuoksu, niin tämä on paljon pienempi, ei ehkä "ei mitään", mutta vähemmän kuitenkin. Olisi odottanut röyhkeämpää tuoksua, kun tästä puhutaan arvosteluissa animaalisena.
Tuoksusta jää huoneeseen mahtava nahkatuoksu, jonka huomaa huoneeseen palatessaan.
Jonkun vartin päästä tämä alkaa haisemaan paremmalta. Ensin on vähän sellaista homeisen kellarin tuoksua, sitten hapanta nahkaa. Tuoksu alkaa hengailla Antaeuksen kotikulmillla.
- aivan hirveät sitrukset, haisee kiinalaiselta saippuakuplaliemeltä... ...voiko tämä oikeasti olla näin hirveä vai onko tässä nyt onneton yhteentörmäys tuon toisen tuoksun kanssa...
Mä en saa Fils de Dieusta mitenkään kaikkia niitä sävyjä mitä muut tuntuu arvioissaan sille antavan. Musta se on vaan sellainen aika mitäänsanomaton, tasaisen sumea vaniljainen sitrus(lime)-myskipöhinä. Tätä haisteltuani aloin vihdoin epäillä, josko mulla on jokin ongelma yleisesti ottaen Ralf Schwiegerin nenänjäljen ja suosimiensa materiaalien kanssa. Atelier Colognen Vanille Insensée, Ambre Nue ja Orange Sanguine menevät nimittäin mulla aivan samanlaisen luonnehdinnan sisään: tasainen, sumea pöhinä (mutta näissä ajattelin aluksi että ehkä se on brändin creative directorin vaikutuksesta tms). Saa nähdä millainen se hänen tekemänsä uusi ELdO:n immortelle-fauni on.
