Termi lienee monelle tuttu, mutta mitä se sinulle käytännössä tarkoittaa??

Useimpien mielestä eläimellisiä (animalic) tuoksuja ovat ne, jotka pitävät sisällään eritemäisiä tai muuten "vääriä" tuoksuja. Tuoksuja jotka leikittelevät kavahduksen ja hajunautinnon välimaastossa.

Jotkut kokeneetkin tuoksuihmiset pitävät eläimellisinä vain sellaisia tuoksuja, jotka ihan kirjaimellisesti tuovat mieleen jonkin eläimen, kuten vaikka hevosen, suomalaisen miehen tai lehmän.

Sitten on niitä jotka pitävät eläimellisenä tuoksua jota ei voi selittää. Semmoista tuoksua joka saa kurnuttamaan, kostumaan ja värisemään. Kiiman voi sisällä herättää vaikkapa ihan tuikitavallinen hajuvesi, mitä ehkä kukaan muu ei koskaan osaisi mieltää eläimelliseksi.

Mitä mietit tuoksujen eläimellisyydestä? Onko esimerkkejä?

Dzing!

Ja sekö ei sitten selittelyjä kaipaa?

Ei tunnu oikein tämä mopo pääsevän nyt vauhtiin.

Sä olet niin kärsimätön!

Minulle eläimellinen tuoksu on kyllä sellainen, että mukana on jotain eritettä, tai nahkaa, vähintäänkin suolainen, ei ihan puhtaan ihon tuoksu. Minulle ne ovat ihan mieleen, esim. myskeissä kallistun nykyisin ehdottomasti eläimellisten (vs. saippuaisten) myskien puoleen. Sivetti voi olla kyllä häiritseväkin. Mutta niinpä toki moni muukin tuoksuaines. Joo-o, eläimellinen nuotti on minulle sellainen, että se tuo mieleen jotain eläimestä lähtöisin olevaa. Mieluiten ehkä ihmiseläimestä. En välttämättä halua tuoksua koiralta tai hepalta. Pumpuliselta kissalta ehkä .

Sanoisin, että keskimäärin pidän eritenuoteista, ne saavat tuoksun sulamaan ihokemiaan. Pidän muutenkin tuoksussa pienistä "kauneusvirheistä", esim. Sheldraken realistisen kitkeristä ja miellyttävistä savunuoteista, aavistuksen liian kitkeristä yrteistä, maakellariaromeista, pudonneista lehdistä, vanhan puun aromeista, pölyisistä kirjastotunnelmista. Mutta nuo eivät ole minusta eläimellisiä nuotteja, vaikka tavallaan palvelevat samaa tarkoitusta: tekevät tuoksuun säröjä ja särmiä.

En tiedä, onko tuolla eläimellisyydellä isommin tekemistä erotiikan kanssa. Ei minua ainakaan pelkällä tuoksulla vietellä - tosin hirvittävän tuoksun liikakäyttö voisi toki olla turn off.

_________________
Oh deer.

Tässä kohtaa luulen näkeväni jälleen sukupuolten välisen eron. Mies ei naista tosiaankaan hurmaa pelkällä tuoksulla. Pelissä pitää olla hirveästi muutakin. *huokaus*
Mutta naisen tuoksu lyö loukkua helposti miehillä, kunhan sitä ei ole liikaa. No niin, kyllähän mies on muutenkin paljon helpommin vieteltävissä. Tarkoitan, että eipä tarvitse paljon vonkua. Jos nainen haluaa miehen, haluaa käyttää hyväkseen, niin siitä vaan! Be my guest!! Ja jos nainen tuoksuu hyvältä, niin aina parempi! Mikäs sen hauskempaa!!
Mutta meille miehille ei pelkkä eläimellinen tuoksu riitä. Ehei, on oltava runollinen, älykäs ja hauska. Herkkis mutta kuitenkin sillai ihkusti myös miehekäs. Hyvät hampaat ja tukka, paksut karvaiset kädet. Iso kalu plussaa.

Helppoahan se teillä naisilla on.

Sori, vähän off topicciin meni.

Joo ja vielä tumma ja lähes kaksi metriä pitkä. Kuvasit juuri entry-kriteerini, näillä pääsee karsintaeriin

Kävin äsken Piazza di Spagnalla, ja siellä oli referenssinä tuoretta hevosenlantaa. Dzing!

Mä en tuoksu vietelläkseeni ketään, ainoastaan omaksi viihteekseni.

En mä miltään marsuhäkiltä halua tuoksua. Hevosmainen tuoksu tuo mieleeni lempiasioitani, vaikken ole mikään heppatyttö. Kuivan ja lämpimän ihon, auringonpaisteen ja heinäpaalit. (Toxu voi sitten omassa pikku päässään lavastaa actionia sinne latoon. Mun ei tarvitse. Mulle riittää kuiva ja lämmin ilma, seinähirsien raoista sisäänsiilautuva valo, kultajuovaisessa hämärässä joka ainoa pölyhiukkanen erottuu.)

Pihistin Diorilta ohikulkiessani ranteelleni taas hivenen Eau Noirea. Tämä ei ole eläimellinen tuoksu, tästä tulee mieleen kasvikunta. Tarkemmin sanottuna kostea jyrkänne, puiden siimes, louhikkorinteessä kiikkerästi kasvava kallioimarre ja sen kullanruskea, kiemurainen ja lakritsinen juuri.
Minulle tämä on siis kirjaimellisesti fougère eli saniainen.

Olen eri mieltä paksuista karvaisista käsistä. Ja vähän muustakin. Minä kyllä saatan hurmaantua myös tuoksusta mutta joo, kyllä siinä miehessä täytyy vähän muutakin hurmaavaa olla kuin pelkkä tuoksu.

Minä en oikein ole vielä muodostanut mielipidettä animaalisista tuoksuista ja tuoksukomponenteista. En ajattele nahkaa eläimellisenä tuoksuna vaikka se ehkä sitä onkin.

Vaikka pääsääntöisesti hajustan itseäni omaksi ilokseni niin kyllä minä toisinaan yritän tehdä sitä myös toisten iloksi.

_________________
Le Monde des Rêves
“Time you enjoy wasting is not wasted time.”

Eli ihkusti miehekäs. Gogol, diggathan myös leukakuopista ja isoista nenistä?

En miekään käytä tuoksujani kenenkään hurmutteluun. Ihan omaksi huvikseni. Olen saanut elämäni aikana enemmän negatiivista kuin positiivista huomiota hajuillani, ja silti en voisi kuvitellakkaan olematta ilman kunnon tujausta suosikki tuoksujani. Se kertoo kaiken. Helvetti, en kuuntele edes tyttökaveriani, suurinpiirtein ainoaa ihmistä josta aidosti välitän. Jos se joskus sanoo että valitset joko miut tai tuoksut, vastaukseni on että "miun tulee siuta ikävä."

Nahka voi olla kyllä muutakin kuin eläimellinen, se on vähän outo lintu.

_________________
Oh deer.

Joo toki, kiitos Toxu että täydennät listaani. Tunnet makuni paremmin kuin minä itse
Etenkin se iso nenä on tärkeä. Kuten ranskalaiset sanovat: neljännes brietä...

Mutta takaisin eläimiin. Toxu, olet varmasti sekaantunut niihin meitä muita enemmän. Mitä suositat?

Lampaat on kivoja. Tykkään lampaista.

Bäääääääää!!!

edit: lähen lenkille. palaan asiaan myöhemmin.

Niin minäkin. Etenkin niiden nahasta. Mutta heitä meille pieni Nooan arkillnen eläintuoksuja ihmeteltäväksi - luoja tietää mihin se palstan naiset hurjistaa.

(Apropos hurjat naiset - tilasin netistä minipullon Hermèsin Amazonea. Se järkytti tajuntaani lukiolaisena. Katsotaan, järkyttääkö enää.)

Ja vielä lisäys. Nahka ei ole sama kuin eläin, ja on paljon kuollutta nahkaa, mutta Cuir de Russie on minusta kyllä eläimellinen etenkin ensiminuuttinsa. Se tuntuu siltä kuin sillä olisi oma tahto.

Samoin eläimellinen Musc Koublai Khan. Puoliksi mies ja puoliksi jakkihärkä - Minotaurus tai jotain.
Mutta kesytettävissä, eikä se ole edes vaikeaa.

Gogol: Kenen tämä Kublai-kaanin myski on ja mistä sitä saa? Rupesi kiinnostamaan...

_________________
Monsieur Christian Aigu,
Tuoksuintoa vuodesta 1977
monsieuraigu.blogspot.com

Lutuisen Sergei-sedän.
Eli siis virallinen nimi on Sergei Lutensin Musc Koublai Khan.
Sulle liian kuuma tuoksu, mutta hyvä tuntea.