Tervetuloa
:ilemaan.
Kun omistaa paljon tuoksuja, ei ikinä tiedä mitä laatikosta löytyy.
Nyt näköjään löytyi vintage Cotyn Chypre EdT-versiona. Ei hajuakaan miltä ajalta mutta tuoksu tuoksuu 50- tai 60-luvulta (peräisin TPC:n Classic Old School Chypre Samplerista).
Hitchcockilainen blondi kuvaa tätä tuoksua yllättävän hyvin. Ajattele Grace Kellyä.
Vaaleat hiukset sileällä lakatulla nutturalla, virheetön meikki, punainen ruususuu, virheetön luusto.
Ulkokuori alkuun jopa kasvosaippuanpuhdas. Veikkaan että sinä on aldehydeihin verhoutunut bergamotti aamupesulla.
Sen jälkeen tuoksua hallitsee sointu, joka on päältä viileä ja alta lämmin. (Musta Coco Mademoiselle tavoittaa saman erittäin hyvin.) Alla on lämpöä, pehmeyttä ja aluskasvillisuutta - Gracella taisi olla aika villi yksityiselämä ennen ruhtinattareksi ryhtymistä
Coco Mademoisellessa on saman viileänlämmin kontrasti, mutta moderni Coco Mademoiselle on paljon hedelmäisempi, bergamotti on voimakas ja paljas ja veitsenterävä, Cotyn Chypre abstraktimpi, väistyvämpi ja pehmeämpi.
Pukeudun rooliin sopivasti aamukiireen rajoissa. Tummansininen hihaton kotelomekko, kirkasta huulipunaa, täysmeikki, hiuslakkaa.
Minun ranteellani Cotyn Chypre tuntuu ajattomalta ja sukupuolettomalta.
tämä ei ole, näkökulmasta riippuen joko Grace Kelly tai Neiti Näpsä.
Cotyn Chypre on kuin Henry Mooren veistos jonka voi halutessaan nähdä ihmishahmona, halutessaan täytenä abstraktiona.
Coty on käyttökelpoinen edelleen. Tuo minusta esiin järjestäytyneen ja tehokkaan ja koossa olevan puolen (ajattele Mad Menin sihteeristöä). Siirrynkin takaisin päivän puhelinkonferenssirumbaan.