Eilen tuoksuttelin Mallen Une Rosen - ja olihan se mahtava. Kiva kokea maanläheinen ruusu, jota ei ole toteutettu patsulilla - patsuliruusut tuovat minulle aivan liikaa mieleen pölyiset potpurikipot. Mallen ruusussa olivat myös varret ja lehdet mukana. Pelkäsin, että se happanee ihollani kaljaksi, sillä tuoksussa on jo itsessään hapan sivujuonne, mutta näin ei onneksi käynyt. Tätä täytyy keväämmällä testailla uuden kerran.
Lueskelin tuoksun nuoteista, että siinä on mukana myös tryffeliä (sieni, ei suklaa

). Minullahan oli aikaisemmin Tom Fordin Black Orchid, jossa oli aivan mahtava, likainen ja maanläheinen avaus, johon tryffeli toi mahtavan säväyksen - valitettavasti tuoksu latistui loppua kohden aika tylsäksi ja vähän päänsärkyiseksi florientaaliksi. Nyt minulla on siitä näyte, niin että pääsen välillä testailemaan avausta... Tuleeko teillä muita tryffelituoksuja mieleen?
Mies testasi eilen Leather Oudin, ei ehkä oikein lämmennyt, mutta minusta se tuoksui mahtavalta hänellä

. Omalla ihollani nahkavaikutelma hajosi nopeasti ja jäljelle jäi vähän hyönteismyrkkymäinen oud-viritelmä

.
Mitähän sitä tänään testaisi

.
Yritin tirsuttaa L'Ombre Fauvesta vielä yhden tirauksen, mutta se on nyt loppu

. Otin sitten ihan nimen perusteella Keiko Mecherin Ambre Mirabiliksen - oh noes! Todella täyteen pakattu patsulinen ja puinen ruusuambra. Tappajatuoksu, taidan käydä pesemässä pois - jos lähtee

.
Oh deer.