Teet

[pihlaja]

Kevään ja kesän tullessa ainakin mie alan kaivata vihreän teen raikkautta, mutta toisaalta tee kattoterminä/-nuottina pitää sisällään myös kaikkea muutakin kivaa, kun valikoimasta löytyy masalaa, chaita jne. Lisäksi teetuoksut taitavat olla yleisesti aika helpoiksi miellettyjä, ottaen huomioon esimerkiksi Elisabeth Ardenin Green Tean ja Bvlgarin Eau Parfumee au The Vert'in suosion, mutta tekeekö tämä teestä samalla tylsän teidän mielestänne? Itselleni tee on ainakin tunnuspiirre sellaiselle keveän raikkaalle kesätuoksulle, joka sopii helppoudessaan erinomaisesti esimerkiksi toimistoon, mutta on sen vuoksi juuri erinomainen käyttötuoksun pääosan esittäjä.

Kiinnostaisi joka tapauksessa, mitkä ovat teidän suosikkiteetuoksunne? Sekä näistä perinteisistä, raikkaista versioista että muista. Ainakin Bvlgarin Omniaa on monin paikoin kehuttu?

Itse en siis ole mitenkään älyttömän montaa teetuoksua haistellut, joten mitään top-listoja en osaa nimetä. Sillä tätä pikemminkin kysyn, että olen teetuoksuista yleisesti ottaen pitänyt lähes poikkeuksetta, joten kiinnostaisi tutustua lisääkin.

[calypso]

Mä olen sitä mieltä että valitettavan moni teetuoksu on tylsä, mutta onneksi on sitten niitä yllättäjiäkin. Bvlgarin Omniassa en kyllä haista teetä, se on mielestäni erittäin lämmin, mausteinen ja puuterinen. Kaikkia Omnian flankkereita en ole tosin haistellut, sillä ne ovat mielestäni epäkiinnostavia eivätkä voi pärjätä alkuperäiselle (olikohan Omnia Crystalline se teeversio?). Pitäisi hankkia pullo Omniaa ennen kuin ne loppuvat maapallolta. Bvlgarilla taitaa olla useampikin teetuoksu, mutta en nyt saa päähän muita nimiä Eau Parfumee au The Vert'n lisäksi kuin Blackin (jota en ole päässyt haistamaan vielä).

Elisabeth Ardenin Green Tea on hyvä esimerkki niistä tylsähköistä teetuoksuista, mutta siksi varmaan se onkin niin suosittu. Tommy Girl on mielestäni aika kiva, vaikkakaan ei mikään maata järisyttävä. Mutta juuri sellainen arkituoksu toimistoon. Burberryn The Beat on mielestäni samaa sarjaa, mutta aikuisempi. Fragrantica väittää Kezon Amourissa olevan alkutuoksussa teetä, mutta itse en ole huomannut sitä. Ehkä pitää ensi kerralla kiinnittää huomiota siihen tarkemmin, jos vaikka löytyisi. Siinä on kyllä ainakin teetuoksu joka ei mene sinne pliisujen arkituoksujen kategoriaan!

Oma henkilökohtainen suosikkini teetuoksuista on kyllä L'Artisanin The Pour Un Ete, ja uskoisin tykkääväni myös Tea For Twosta sillä siinä on paljon nuotteja josta pidän. Harmi ettei sitä enää saa. Burberryn The Beat on ollut aikoinaan myös kovassa käytössä, mutta ei varsinaisesti kuulu suosikkeihini. Se vain on sellainen helppo valinta arkeen. Ehkä karkeasti voisin siis sanoa että pidän enemmän teetuoksuista joissa on sitä jotakin, lämpöä tai persoonaa. Sen sijaan ne perus raikkaat teetuoksut eivät säväytä juurikaan.

[Mohn]

En nyt äkkiseltään muista haistaneeni teetä muista tuoksuista kuin Parfum d'Empiren Ambre Russesta. Tosin tee-nuotti ei taida olla mitenkään erityisesti mun suosikkejani eikä sitä taida juurikaan löytyä mun tuoksuistani.

[Kamicha]

Tee harvoin nousee minun nenääni mitenkään päällimmäiseksi tuoksussa - samaan tapaan kyllä varsinaisen teen osalta se on vetäytyvä, vaikkapa jasmiiniteessä jasmiini vetää. Mutta se kuivattaa ja ryhdistää tuoksua.

Omasta kaapistani löytyy Tea for Two, jonka savuista mausteisuutta ja kuivan, tanniinisen teen ja makean hunajan liittoa rakastan. Mutta tämä tuoksuhan jakaa mielipiteitä vahvasti. Minusta se on ihastuttava ja sopii tunnelmaltaan ihanasti erityisesti syksyyn. Mausteiden ja savun ystäville. Kuiva savunuotti on aivan omaa luokkaansa ja se muistuttaa kovasti sitä tuoksua, joka leviää ilmaan kun sammutat kynttilän. Tuoksu on hyvin kolmiulotteinen, en sanoisi voimakkaaksi, mutta se on jotenkin hämmästyttävän läsnäoleva.

Toinen kaunis teetuoksu on L'Artisanin Coeur de Vetiver Sacre, tämä on toistaiseksi ihanin vihreä teetuoksu. Hienovarainen, mutta sisältää uskomattoman kirjon vivahteita hennosta makeasta hedelmäisyydestä hienostuneeseen huntumaiseen kukkaisuuteen - ja lopulta keveään ja raikkaankirpeään vetiveriin. Työtuoksujen aatelia. Ei mikään projektiopommi, mutta ainakin minulla kestää ja kestää.

Ja sitten on vielä ainakin tuo Guerlainin Herba Fresca, joka on raivokkaan vihreää minttuteetä. Tätä voi suositella vain, jos minttu todellakin kuuluu suosikkien joukkoon. Mutta jos kuuluu - ja rakastaa myös vihreän nurmikon ja aamukasteessa heräävän villiintyneen puutarhan aromeita, niin Herba Fresca kannattaa testata.

Näytteissä ihastusta on herättänyt Cartierin heinäinen mate-tuoksu Heures-sarjasta. Pitää luntata nimi tarkemmin vielä... ...se on L`Heure Fougueuse IV. Hinta hirvittää, mutta kesä näyttää, pitääkö ruveta lihottamaan säästöpossua. Kaikille maten ja heinän ystäville!

[tigrushka]

L'Artisanin Tea for Two mainittiinkin jo, Sirkka-Liisan Five O'Clock au Gingembre on toinen mausteinen ja lämmin teetuoksu. Bulgarin Omniastakin tykkään, vaikkei tee ole siinä niin pääosassa kuin näissä muissa.

CdG:n Leaves-sarjan Tea on savuinen mutta pehmenee ruusuiseksi, Sweet-sarjan NomadTea on aika viehko: makeankitkerä, minttuinen ja savuinen.

Annick Goutalin Eau du Fier on myös savuinen ja muutenkin ärmäkkä.

Etron Palais Jamais ei ole ainakaan alkutuoksultaan niitä iiseimpiä tapauksia, mutta pohjatuoksu on vaivan arvoinen.

[Kamicha]

Sweet-sarjan NomadTea on aika viehko: makeankitkerä, minttuinen ja savuinen.

Annick Goutalin Eau du Fier on myös savuinen ja muutenkin ärmäkkä.

Voi että pännii tuon Sweet-sarjan lopettaminen. Lotraisin muuten harva se päivä Woodcoffeella - ja Nomad Tea olisi varmaan sekin ihan minun juttuni.

Eau de Fier kuoli iholleni lyhyen tervakuiskauksen jälkeen...

[Sumukorento]

Olen aivan rakastunut miehelleni ostamaani Gucci Homme 2:een ja sen teenuottiin. Toinen teesuosikkini on Bvlgari Rouge.
Tea for Two toi mielleyhtymän nuotiokaffeista, "ai sä joitkin teetä" ja termarista, jossa on ennen ollut kahvia, nyt teevettä. Yäk.

[tigrushka]

Voi että pännii tuon Sweet-sarjan lopettaminen. Lotraisin muuten harva se päivä Woodcoffeella - ja Nomad Tea olisi varmaan sekin ihan minun juttuni.

Samoin! Tykkäsin kaikista sarjan tuoksuista StickyCakea lukuunottamatta.

[calypso]

Toinen kaunis teetuoksu on L'Artisanin Coeur de Vetiver Sacre, tämä on toistaiseksi ihanin vihreä teetuoksu. Hienovarainen, mutta sisältää uskomattoman kirjon vivahteita hennosta makeasta hedelmäisyydestä hienostuneeseen huntumaiseen kukkaisuuteen - ja lopulta keveään ja raikkaankirpeään vetiveriin. Työtuoksujen aatelia. Ei mikään projektiopommi, mutta ainakin minulla kestää ja kestää.

Ohhoh, kuinka saatoin unohtaa tämän! Tai no, tässäkään tuoksussa tee ei mielestäni tule kauhean vahvasti esille vaikka sen selkeästi siinä haistankin, vaan Coeur de Vetiver Sacre tuo mieleeni pääasiassa mausteisuuden, hedelmät, kevyet kukat ja tottakai vetiverin. Saattaa myös olla että haistan vihreän teen minttuna, sillä jotain minttuista Coeur de Vetiver Sacressa mielestäni on. Jännä seikka tosin on, että en ole niinkään mustan teen ystävä (juomana), vaan mieluiten juon vihreää tai valkoista teetä. Ja aika usein minttuteetä.

Ja sitten on vielä ainakin tuo Guerlainin Herba Fresca, joka on raivokkaan vihreää minttuteetä. Tätä voi suositella vain, jos minttu todellakin kuuluu suosikkien joukkoon. Mutta jos kuuluu - ja rakastaa myös vihreän nurmikon ja aamukasteessa heräävän villiintyneen puutarhan aromeita, niin Herba Fresca kannattaa testata.

Tämähän kuulostaa kokeilemisen arvoiselta.

[naapio]

Olen aivan rakastunut miehelleni ostamaani Gucci Homme 2:een ja sen teenuottiin. Toinen teesuosikkini on Bvlgari Rouge.
Tea for Two toi mielleyhtymän nuotiokaffeista, "ai sä joitkin teetä" ja termarista, jossa on ennen ollut kahvia, nyt teevettä. Yäk.

Samis! Minä tykkään näistä molemmista myös ihan hulluna enkä lämmennyt Tea for Twolle.

[pihlaja]

Minua kiinnostaisi Bvlgarin Thé Vert kesää ajatellen, mutta onkohan se kuinka pahasti tuolta akselin tylsimmästä päästä? Sitä kuitenkin on verrattu mm. Green Teahin jossain määrin, mikä ei kauhean kiinnostavaa kuvaa anna... (Etenkin kun huvikseni ostin Green tean tuon viimeisimmän tuoksuostokseni yhteydessä, kun sain sillä kuitattua postikulut ja pullolle jäi näinollen hintaa viisi euroa.)

Green Teata voisi kuvitella käyttävänsä sellaisena todella kuumana hellepäivänä, kun tekisi mieli vain lillua vedessä ja juoda kylmää mehua.

[naapio]

Himoitsen kesähöpsötykseksi L'Occitanen The Vert & Bigarade - tuoksua. Tarvitsenko? En. Tuleeko nousemaan suosikiksi? Tuskin. Hintakin on minusta aika kova. Mutta kun se oli kiva.

[Sumukorento]

Mulla ois Diorin Escale a Pondichery vaihtoon... Kaunis mutta liian vihreän terävä mulle.

[naapio]

Palasin Tea For Twon pariin ja on se kyllä huikea kokemus. Kitkerä, pitkään haudutettu musta tee, joka värjää kupit ja hampaat ruskeaksi. Tupakka ja tähtianis.

[naapio]

Uskomaton kameleontti tämä Tea for Two. Tänään Kontti-kirppiksellä kierrellessä nenään sattui läheltä useamman kerran maskinkin läpi huikean voimakas ruusunuotti. Sa Majeste La Rosen luokkaa, hunajainen, runsas ruusu. Pää pyöri, nenä ojollaan yritin hahmottaa, kuka turvavälin päästä asti tuoksui niin upealta. Sovarissa miehen kanssa tajusin kysyä, mitä tuoksua laittoi aamulla. Tea for Twohan se