Sokkovainut

[Gogol]

Mä en tunnista todennäköisesti edes Tommy Girliä. Menen varmasti lankaan ihan helpoistakin.

Mut tää ketju on upea. Ja voin toimia sokkopulloproviderina - nyt niitä tuntuu mulle satavan.
Ja Mukael, jos mulla on jotain jota sulla ei ole, lainaan kyllä (uusimmat 100-150 listaamatta, niitä sataa nyt sisään ihan pyytämättä - sain eilen esimerkiksi inhoamani Creedin kurkkuveden kahtena kappaleena).

Käväisin aamulla Fiumicinolla Hermèsin putiikissa, mutta ei niillä ollut tuoksuja. Kravatteja sitäkin enemmän. Sääli, sillä olisin oikeasti halunnut jotakin Hermessenceä matkaseuraksi.

[Mohn]

Jep, tämä on ihan mahtava ketju!!

Minustakin olisi tosi kiva osallistua mutta itselläni on niin onneton kokoelma mistä voisin mitään sokkoiltavaa lohkaista eikä ole niitä pikkuvialeitakaan, että ei onnistu.

Sokkotuoksuttelu on toisaalta ihan mielettömän innostava ajatus ja samaan aikaan pelottava ja haastava. Minun itsekurini ei anna periksi tuoksutella esim. omia samplejani niin, että en jostakin ensin tarkistaisi mitkä edes suunnilleen ovat tuoksun nuotit. Kysymys lienee huonosta itseluottamuksesta; täydellisyyden tavoittelijalle on kauhean pelottava ajatus, että pitäisi julkisesti ja peruuttamattomasti arvata jotakin.

Se on vähän niin kuin heittäytyisi trapetsille pelleilemään ilman suojaverkkoa. Ja silti ajatus kiehtoo!

[Jaakiem]

Mutta kaikista mielenkiintoisinta pohdintaa tulee varmaan juuri silloin kuin on oman mukavuusalueen ulkopuolella. Tulee uusia näkemyksiä, eikä niitä samoja oikeita vastauksia, joita foorumeilla pyörii. Sekin tekee hommasta mielenkiintoista, kun ihmiset katsovat tuoksuja niin erilaisista lähtökohdista kuten esimerkiksi puutarhaharrastuksen kautta.

[Gogol]

Tää on oikeastaan nörttipalstamatskua, mutta luin lennolla yhtä tuoksukemiakirjaa. Se väitti, että haistamisessa on absoluuttisia eroja (perimäämme kirjattuja) - eli tuoksupreferenssimme ovat osin biologisesti ennustettavia.

Plääh mitä reduktionismia - en olekaan hulluna Iso E Superiin koska olen minä vaan siksi että joku esi-isäni joka kiipesi alas puusta keräili ja metsästi jotain vähän samanmuotoista molekyyliä...

[Mohn]

Jaakiem, tuo on niin totta! Minusta on ollut aivan huikean upeata astua ulos pienestä kuplastani jossa vuosikaudet tuoksujeni kanssa oleskelin ja havaita, että minähän ihan oikeasti pidän vaikka millaisista tuoksuista ja koko ajan löydän lisää ihan kaikenlaista, niin hyvää kuin huonoakin ja kaikkea siltä väliltä.

Olen elämysmatkailija (en olisi koskaan uskonut sanovani tätä itsestäni ihan tosissani ) ja totaalisen rakastunut uuteen tuoksuelämääni! Sokkohaistelu tuo varmasti aivan uuden ulottuvuuden koko hommaan koska on luotettava totaalisesti omaan nenäänsä, sokeasti suorastaan. Hmm, voisihan sitä toki harrastaa ihan itsekseenkin, senkun ottaa samplen ja on katsomatta mitä se on ja tuoksuttelee...ei tosin ollenkaan yhtään niin kivaa kuin kimpassa.

Gogol, aika mielenkiintoinen näkemys kaikessa tylsyydessäänkin. Tuli siitä muuten mieleen, että haistan jos lapseni ovat sairaita, varsinkin jos heillä on kuumetta. Myös sisareni haistaa sairauden omista lapsistaan. Enkä nyt tarkoita mitään ripulikakkojen bongaamista tai oksennustautia...

[mukael]

Kamicha, kyllä Ambre Narguilé tarpeeksi on erinäisiä reseptoreita kutkutellut kun sitä on ison pullon verran mun kaappiin päätynyt. Ei tää mulle kuitenkaan ihan niin täsmälääke/huume ole kuin sulle :). Vaikka tässä toisaalta onkin kivaa juuri se "lite ambre" kepeys, niin joskus kyllä kaipaisin tähän hieman syvempiä ja tummempia pihkaisia pohjia ja vähän vähemmän säteilevyyttä. Haaveilen että tätä olisi olemassa sillä painotuksella parfum extraitina. Sitä voisi dabbailla sitten tosi miehekkäästi.

Saamani (ääneen sanotut) kommentit tästä tuoksusta ovat muuten olleet lähinnä "meidän mummolan yks vanha kaappi" ja "täällä haisee joku makea suitsuke". Kumpikaan ei eritellyt oliko assosiaatio hyvä vai paha.

[Kamicha]

Jos olisi hirvittävä kerettiläinen , niin sitä voisi kokeilla kerrostaa. Kaksikin viime aikoina testaamaani tuoksua voisi olla kokeilemisen arvoisia tuon kanssa - Ambre Loup, jossa on tummaa, kuivaa ambraa vahventamaan alanuotteja - tai tasaisesti hohkaava, tiukka puutuoksu Le Labon santelin tyyliin vähän kahlitsemaan säteilevyyttä. Jotain mausteista ja selkeääkin voisi kokeilla. Saatanpa testata.

Viimeinenkin sokkohaiston tuoksu on kiehtova. Sitäkin joudun testaamaan uudelleen vielä huomenna (täältä taitaa puskea vähän ambraa alta). Tässä on useampi tuoksu yhdessä paketissa - todella jännittävä kehityskaari minun ihollani.

[Kamicha]

Iik tää on vika!

Sokkovainujen viimeinen tuoksu päätyi testattavaksi pariin otteeseen, ambra vähän puski ensiyrittämällä alta.

Kuutonen alkaa vihreällä purskeella, haistan myös hyasinttia. Kun alkoholi on haihtunut iholla on vehreä kesäilta, kosteutta ja todella realistista savusaunan tuoksua: kuivaa savua pinttyneenä vanhaan puuhun, joka on tehnyt tuttavuutta myös vesihöyryn ja ihmisihon kanssa. Tuoksu kuitenkin muuttuu ensimmäisen tunnin aikana koko ajan. Vähän ajan kuluttua ihollani tuoksuu kuiva ja aromaattinen meriruoho (ajatelkaa meriruohomattoa), eikä paljon muuta. Mutta vielä ei olla lopussa, meriruohovaikutelma hajoaa ja päästään tuoksun ytimeen. Esiin nousee jotenkin vähän salakavalasti kukkaisnuotti, jossa on aavistus kukkaista makeuttakin, raikasta piparminttua lempeänä konsentraationa, bambun aromeita, ehkä teetä ja soijamaitoa, myös pehmeän kermaista Marseille-saippuaa - josta tässä yhteydessä pidän (saippuamaisuus tuoksuissa on minulle liian kovana tai määrittelevänä nuottina vaikea pala).

Vaikutelma on kaunis, kuulas ja rauhallinen. Maitomainen pohja yhdistää tuoksun komponentteja, eikä yksikään niistä varasta näyttämöä itselleen. Tuoksu on persoonallinen, mutta ei äänekäs. Siinä on rauhoittavaa viileyttä, ja mukautuvuutta, silti tiettyä jännitettä. Se on hieman abstrakti, mutta ei kulmikas. Maitomaiset elementit ja minttu eivät tässä tapauksessa tuota minkäänlaisia jäätelömielleyhtymiä - vaikka minttujäätelön ystävä olenkin.

Kukkavaiheessaan pidän tuoksua itselleni ehkä liian kauniina (plus havaitsen lievää yliherkkyyttä jollekin tuoksukomponentille tässä vaiheessa), mutta lopullinen drydown onkin sitten todella mieleeni. Tuoksussa ei enää varsinaisesti tapahdu ihmeitä: kukka haihtuu, mutta minttuinen, bambuinen, tee-maitomainen, ehkä hieman puhtaantuoksuista myskiäkin sisältävä ydin kestää iholla pitkään. Nenäänkin kantautuu aina välillä tuoksuhaiven, joka on jotenkin ihan uudentuntuinen fuusio nuoteista, todella kaunis - ja oudosti lämpimämpi ja makeampi kuin ihotuoksu. En kutsuisi tuoksua meditatiiviseksi - mutta ei se ole mikään pirteä piparminttukaan - ehkä se olisi omimmillaan säestämässä jotain keskittymistä vaativaa tekemistä. Minulla on myös aavistus siitä, että tuoksu voisi aueta kesän lämmössä ja korkeammassa ilmankosteudessa vielä vähän toisella tavalla. Tuoksun vaatteisiin jäävä aromi on fantastinen, mutta unohdin analysoida sitä tarkemmin ja nyt on eilinen paita jo pyykkikorissa.

Mielikuvatasolla tämä tuoksu ei oikeastaan kuljettele minua juuri minnekään (taidan tosin olla aika väsynyt tässä vaiheessa viikkoa) - tämä ei minusta ole tuoksussa sinänsä mikään vika, päinvastoin, ei-esittävät tuoksut ovat minusta tärkeitä nekin. Ehkä kuvitelmieni Japanissa voisi tuoksua vähän tältä; kalliin hotellin aula, johon kantautuu aavistus laadukkaan ravintolan ja teehuoneen aromeita. Drydown yhdistettynä uudenhajuiseen puuvillaneuleeseen tuo mieleeni tuliterän Apple-tietokoneen

[Mohn]

Oi, nämä on niin mielenkiintoisia ja on tosi jännää odottaa tietoa siitä, mikä tuoksu onkaan kyseessä! *hyppii innoissaan*

Toi biisi on jännä, aluksi se tuntui soivan pään sisällä mutta sitten se soi niin epäsymmetrisenä mun kuulokkeissa etten pystynyt kuuntelemaan kokonaan. Kiitos Kamicha muuten noista musiikkivalinnoista arviointien yhteydessä!

[Kamicha]

On itse asiassa paljonkin sellaista elektronista musiikkia, jota en pysty kuuntelemaan kuulokkeilla, samasta syystä . Monikin elektrobiisi kikkailee vasemman ja oikean kanavan tasapainolla - ja kaiuttimista kuultuna lopputulos on kiinnostava, kuulokkeilla ihan hirveä!

[Tiia]

Aika jännä.. Mulla tämä toimii kuulokkeillakin erinomaisesti. Yksi iso lempparini Airin upeasta tuotannosta. :)

[Kamicha]

Mitä se oli ?

[Tiia]

Siis tuo Airin biisi tuossa yllä..

[Kamicha]

Ei kun Mukaelia ahdistelen .

[mukael]

Kun luin tästä tuoksusta, nuotit eivät saaneet minua kiinnostumaan tästä ollenkaan. Myöhemmin yhden TPC-näytetilauksen yhteydessä olin päättänyt tilata joitain kukkaistuoksuja ikään kuin sivistyksen vuoksi, ja lisäsin tästäkin samplen ostoskoriin huvin vuoksi.

Tämä osoittautuikin ylläriksi. Ei löytynytkään huutavan imelää tuberoosaa, ei orvokin tai iiriksen viileyttä, ei jasmiinia, ei appelsiininkukkaa, ei pinkkiä romantiikkaa, ei Tampax Fresh -mainosassosiaatioita. Tämä oli hieman hunajainen, vahvasti heinäinen ja jollain tapaa hyvin elävän tuoksuinen kokemus. Makea ilman gourmandisuutta tai vaniljaisuutta. Hyvinkin robusti ja läsnäoleva mutta ei millään lailla hyökkäävä tai tungetteleva tuoksu. Tietynlaisesta paksuudestaan huolimatta tämä on niitä tuoksuja, jotka tosiaan kulkeutuvat "tuoksuhaivenina" nenään, tämä ei säteile eikä hohkaa (paitsi aivan läheltä haistettuna). Tämä ei ole millään lailla pirtsakka tuoksu, mutta saa hyvälle tuulelle.

Sellainen tuoksumateriaali on kuin "hay absolute". Siitä löytyy nopeastikin guuglaamalla mm. tällainen kuvaus: The scent of newly mown grass and the sweetness of dried stacks of hay is rich, animalic, musky and earthy and sweet coumarinic, with a sweet back note reminiscent of dried prunes and figs. It is used as a base note in colognes, leather and Fougere compositions. It brings pleasant memories of the countryside – of fields, farms and meadows.

Tuohon kun lisää vähän tupakkaisuutta ja kukkaisuutta niin se on siinä. Tuosta kumariinisuudesta varmaankin tulee se maitomainen makeus, vähän eri tavalla tässä kuitenkin kuin tonkatuoksuissa.

Sokkovainu #6 oli L'artisanin Fleur de Narcisse 2006.

Valmistajalta: "Fleur de Narcisse embodies the extremely vivacious audacity of those wild flowers that, at the beginning of June, suddenly cover the hills with their snow-white mantle.
It immediately conjures up the full force of central France's volcanic landscape where one can still experience the freshness of green countryside and its irresistible scent.
But also the almost narcotic depth and sumptuous distinction of traditional perfumery's "noble flower", of which it explores the incredible complexity, highlighting its honey-sweet base note tinged with sublime blond tobacco, fresh hay and soft leather undertones."

Annetut nuotit: narcissus, hay, hyacinth, blond tobacco, iris, blackcurrant bud, moss and leather.