Sokkovainut

[Syysviiru]

Näytteiden järjestys on sama Mohnilla ja mulla? Ykkönen on ihan selvä. En siis osaa sanoa tuotteen nimeä, mutta se on erään raaka-aineen tyypillinen edustaja.

Ja lopettakaa se nolotushomma. Mä en kestä kun ihmiset ottaa itsensä vakavasti. Siitä ei hyvä seuraa

[Jaakiem]

Näytteiden järjestys on molemmilla sama, ihan vuoropuhelun vuoksi. Jep, Viiru, olet ihan oikeassa, vaikka minä en hoksannut sitä asiaa tästä vasta kuin toisella haistelukerralla. Älkää enää pidätelkö, kertokaa jo.

[Jaakiem]

En malttanut olla tänäänkään sokkohaistelematta, vaikka olenkin kärsinyt viime päivinä tämän kevään pahimmista allergiapäivistä. Olo on tosi kärsivä. Silmät punaiset, ääni paineessa ja koko ajan saa aivastella.

Tämän päivän tuoksu haisi ensimmäisellä sekunneilla hunajalta ja tupakalta. Ehdin jo hetken ajatella, että voisiko tämä joku Tompan tupakka-vaniljan tapainen, mutta ei, ei sinnepäinkään. Jotenkin se aloittaa paljon kirkkaamin. Jonkun ajan kuluttua tästä kehkeytyy kukka, hyvin tutulta tuntuva rintapielikukka. Kukasta löytyy myös hyvin mausteisia (ajattelin tummanpunaista pippuria) sävyjä. Pippuria haistellessa nenästäni repeää verisuoni ja sitä hoitaessa loput tuoksusta menee täysin ohi. (Kyllä, menen huomenna käymään lääkärissä, että saa polttaa nenän kuntoon. Kertoo varmaan jotakin minun järjenjuoksustani, mutta en lopeta tuoksun miettimistä tähän.)

Epäilen mysteerituoksun kukaksi neilikkaa (carnation), joten olen suihkutan toiseen käteen Habit rougea ja paperille Versacen Dreameria (en halua sitä iholle kiusaamaan). Mielessä käy myös ajatus, että olisiko Mukael ajatellut tarjota Dreamerista fiksumpaa versiota, kun molemmissa lienee tupakkaa neilikkaa.

Habit rougea ja Dreameria parempia neilikkareferenssejä ei heti tule mieleen, liekö kunnolisia neilikkatuoksuja edes olemassakaan. Lueskelen asiasta netistä ja törmään siellä myös Serge Lutensin neilikkaan, Vitriol d'Oeilletiin ja muistan, että se taisi olla Kosmoskukan antamassa, joten haistelenpa vielä senkin. Kyllä tässä samoissa kapakoissa pyöritään.

Perfume shrinessa tulee vastaan myös Habanita ja Tabac blond. Mielenkiintoisia neilikkatuoksuja molemmat. Caronin tupakoivassa blondissa on myös ylang-ylang, joka tarttuu hyvän tarttumiskohdan. Minulla sattuu olemaan sitä pieni pullo öljynä. Kyllä, tässä tuoksussa voisi hyvinkin olla ylangia ja tämä voisi olla vaikka tuo Tabac blond. Ei ollut tarkoitus, miettiä tuoksun nimeä, mutta näin tämä tällä kertaa kulki. Tällä nenälle ei valitettavasti saa tuoksusta enempää irti.

Mielestäni tämä tuoksu on huomattavasti sivistyneempi versio Versacen Dreamerista. Läheltä se on hieman tunkkainen, enkä tiedä passaako tämä oikein kesäkäyttöön. Tämä on älykäs tuoksu ja mielenkiintoinen. Tämä taitaa olla myös liian naisellinen, jotta itse tässä viihtyisin.

[Mohn]

Ennen kuin kirjoitan tuoksuista niin mainitsen siitä teemasta sen verran, että olikohan näitä tuoksuja yhdistävä tekijä sitruksisuus? Se oli ainoa yhteinen nimittäjä näille Jaakiemin sokkovainuille jonka keksin...

Jaakiemin sokkovainut, sample #1

Aloitus on sitruksinen, todella sitruksinen. Wc-raikastin tai vessanpesuneste. Kirkkaankeltainen. Täytyy kuitenkin huomauttaa, että sitruksisuus on silti raikasta eikä tuo wc-raikastimenkaan mieleen hiipiminen juurikaan häiritse. Sitruunaisuus vaimenee suhteellisen nopeaati ja tilalle astuu mielestäni enemmän bergamottinen sävy.

Minua ärsyttää jokin nuotti ihan ylipaljon, se tuoksuu niiiiiin tutulle mutta karkaa joka kerta ulottumattomiin, kun yritän saada siitä kiinni. En tiedä voisiko se olla vetiver.

Tuoksu on joka tapauksessa hyvin miellyttävä mielestäni ja jotenkin todella yhtenäinen ja tasapainoinen ja yksittäisiä nuotteja tuntuu olevan erityisen vaikeaa poimia. Tässä tuoksussa on jotakin todella hämäävän tuttua.

Drydownissa tuoksuu mielestäni myski aika voimakkaasti, tässä myski on sitä pölisevää sorttia. Minulle tulee tästä tuoksusta mieleen Versacen Pour Homme.

Jaakiemin sokkovainut, sample #2

Hetikohta iholle laittamisen jälkeen tämä on melko yrttinen tuoksu, mieleen nousee mielikuva piharatamosta ja pietaryrtistä. Olisiko tässä myös laventelia? Yrttisyys häviää suht nopeasti ja tilalle nousee lämmin ja makea yleisvaikutelma. Tulee mieleen piaparkakut, kaneli, mausteet. Tuoksussa on myös puuaromeja, kenties seetriä ja santelia? Mieleen hiipii myös tonkapapu ja ambra mutta en osaa todellakaan varmaksi sanoa, aika heikolla mutulla mennään niiden suhteen.

Loppu on joka tapauksessa makea, vaniljamainen. Alku ja loppu tässä tuoksussa ovat keskenään hyvin erilaiset, ei uskoisi, että kyseessä on yksi ja sama tuoksu. Drydown dominoi tuoksua ja yleisvaikutelma tästä on hyvin lämmin ja melko makea. Ihan lopussa olen haistavinani myös kahvia mutta se on niin heikko häivähdys, että voi aivan hyvin olla pelkkää kuvitelmaa.

Mausteisuudestaan huolimatta pidän tästä. Jos näitä tuoksuja yhdistävä teema on tuo sitruksisuus niin tästä tuoksusta sitä oli vähän hankala kyllä löytää.

[mukael]

Tämän päivän tuoksu haisi ensimmäisellä sekunneilla hunajalta ja tupakalta...

Jaakiemilla oli nuuhkuna tänään Hermès Hermessence - Vétiver Tonka!

[Jaakiem]

Nyt kun se sanot, niin vetiveriä ei voi olla huomaamatta. Muuten on kyllä mielikuvitus laukannut tämän kanssa. Tupakka oikein. Hunaja liikkuu on samalla suunnalla tuoksukartalla kuin tonka. Muuten metsään. Varmaan tuo lily of the valley harhautgi, mikä se sitten onkaan.

[Anna]

Näitä teidän nuuhkutteluja on ollut todella mukava ja mielenkiintoinen lueskella

Jaakiem, se on kielo.

[mukael]

Jaakiem, Fragranticassa on näköjään mainittu kielo, mutta niinku oot tainnu itsekin (tai joku muu) muistuttaa täällä niin Fragrantican nuotit voi olla vähän mitä sattuu. Voi ne toki joskus olla kohdallaankin.

Mä en Vétiver-Tonkasta oikein muuta löydä kuin hivenen paahdettua ja karamellisoitua vetiveriä, höystettynä jollain (en osaisi eritellä millä) niin että se taipuu pyöreämmäksi ja semi-gourmandiksi. Ja tosiaan tupakkaisuutta ja tonkaisuutta. Mä pidän tästä eritoten kesällä kun haluaa jotain vähän tuhdimpaa kuin kölninvesimeininkiä, tästä löytyy vähän täyteläisyyttä mutta ei tukahduttavasti. Ja tämä poikkeaa edukseen lukuisista sitrus-vetiver kyhäelmistä. Mun suosikki Hermessenceistä.

[Jaakiem]

Sokkohaistelu numero 2

Hetikohta iholle laittamisen jälkeen tämä on melko yrttinen tuoksu, mieleen nousee mielikuva piharatamosta ja pietaryrtistä. Olisiko tässä myös laventelia?

Nesteen vihreä väri viittaa siihen, että tuoksu voisi sopia kesäpäivään. Hm. Alussa ajattelin jotain lääkemäistä, sitten hoksasin yhteyden Ice Power -jäägeeliin. Lunttasin jäägeelin incistä mentolin ja eukalyptusöljyn, mutta niiden lisäksi alussa on jotakin savuista tai tervaista. Tervaista pikemminkin. Kesäpäivään viittaa kyllä vieno hyttyskarkotteen tuoksu.

Minusta te selvitetti tätä aika hyvin. Tuoksu on siis Caronin Pour un homme ja sen viralliset nuotit ovat pelkästään laventeli, vanilja ja myski. Tämä on minulle näistä viidestä ehkä vierain. Olen käyttänyt sitä vain kaksi kertaa.

Olen teidän kanssanne samaa mieltä, että sen alku tuntuu paljon paljon rikkaamalta kuin pelkältä laventelilta. Onko laventelilla noin paljon sävyjä? On siinä mielestäni jotain vihreän karheaa ja savuistakin. Vaikka väri on raikkaan vihreä, voi tuoksu olla liian raskas kesäaikaan.

Kamicha, veikkasi osuvasti Le malea. Olen jostakin lukenut arveluja, että Gaultierin on täytynyt ottaa innoitusta tästä tuoksusta. Molemmissa on raskaasti laventelia, vaniljaa ja myskejä.

Loppu on joka tapauksessa makea, vaniljamainen. Alku ja loppu tässä tuoksussa ovat keskenään hyvin erilaiset, ei uskoisi, että kyseessä on yksi ja sama tuoksu. Drydown dominoi tuoksua ja yleisvaikutelma tästä on hyvin lämmin ja melko makea.

Keskivaiheilla kuvaa alkaa hallita paahdettu sokeri. Eikä! Linimentti muuttuu kinuskikastikkeeksi! Imeltyy lisää, ollaan toffeessa. Todella makea tuoksu. Tosin olen itse niin hunajainen, että kaikki makeus korostuu ihollani.
Tuoksu pysyy kauan, ja pohjimmaiseksi jää vanilja. Nimeän tuoksun jäägeeli-kinuskikakuksi.

Jos en väärin muista, niin Turin antaa tälle tuoksulle viisi tähteä.

[Syysviiru]

Kirjoitan oman kuvaukseni Jaakiemin setin ykkösestä lukematta ketjussa ylempänä olevia kirjoituksia.

N:o 1 on yksinkertainen ja miellyttävä tuoksu. Sihahdus näytepullosta tuo ensin mieleen colognen, minkä tahansa viileän ja raikkaan. Ensimmäinen tuoksu on jokin sitrus, ei bergamotti, vaan vielä kevyempi, ystävällinen lime-greippi. Tuoksu on hivenen boozy. (Tälle kehitän vielä suomennoksen.) Jos alku- ja lopputuoksujen välillä on keskituoksu, se jää minulta huomaamatta. Siirrytään suht nopeasti vetiveriin. Vetiver hallitsee tuoksua yksin, seurana korkeintaan aavistus limeä.

Ei puuta, ei makeutta. Vetiverin tuoksu on miellyttävä, tuo mieleen valkoisen, kuivuuttaan narisevan juuriston, josta tuoksu alun perin saatiin. Tuoksu janottaa, mutta miellyttävällä tavalla. Ihmettelen, jos valmisteen nimessä ei ole sanaa "vetiver", mutta ehkei ole, koska Jaakiem mainitsi huomanneensa hallitsevan tuoksun vasta toisella nuuhkimiskerralla.

[Syysviiru]

Ai jäägeelikinuski on Pour un Homme! "Viralliset nuotit" ovat ihan bullshittiä. - Nuuhkaiskaapa muuten pullon korkkia, ilmiselvä dallaspulla!

Mulla olisikin ollut himassa näyte tästä. Olen mökillä, seurana töitä, koira ja nämä sokkovainut. Hyvä ettei ole vertailuaineistoa käsillä, tulokset tulee suoraan selkäytimestä.

[Mohn]

Minusta te selvitetti tätä aika hyvin. Tuoksu on siis Caronin Pour un homme ja sen viralliset nuotit ovat pelkästään laventeli, vanilja ja myski. Tämä on minulle näistä viidestä ehkä vierain. Olen käyttänyt sitä vain kaksi kertaa.

Huhhuh, en olisi ikinä uskonut, että siinä on vain kolme nuottia!! Minun nenääni se on todella kanelinen. Mun spontaani sana-assosiaatio ihan ekalla nuuhkimisella tuotti seuraavat sanat: piparkakku, seetri, lämmin, mausteinen, santelipuu, kaneli. Lisäksi tuoksun vanilja tuoksuu minun nenääni enemmän vaniljamaiselta ja siksi mietin sitä tonkapapua. Jokin pohjan lämpöisyydessä nosti lisäksi sen ambran häivähdyksen mieleen. Lisäksi tuo laventeli tuoksuu selkeimmin suoraan samplesta nuuhkittuna, siinä se on todella voimakas. Minun ihollani se tuoksuu enemmän jotenkin kitkerän vihreälle. Myskiä en todellakaan tästä tunnistanut. Tosin myskejäkin taitaa olla erilaisia ja minun nenäni ei montaakaan myskiä tunnista.

Niin, ja onko se yhdistävä juttu sittenkin laventeli? Vai olenko nyt ihan pihalla? Laventeli tuli minulle mieleen vasta eilen kun näitä haistelin ja kokeilin myös numero kolmosta...laventeli on minulle tavallaan tuttu tuoksu mutta oikeastaan lähinnä jostain kuivakukka raikastimista enkä siitä oikein niin välitä. Hajuvesissä laventeli on minulle vielä aika haasteellinen.

EDIT: Basenotes antaa enemmänkin nuotteja tälle tuoksulle kuin vain kolme.

[Jaakiem]

Minua kiinnostaisi kuulla, mitä Toxu sanoo tästä, kun tuntee varmaan foorumilaisista tämän tuoksun parhaiten.

Pour un homme de Caron on niin vanha (30-luvulta) ja tehty niin halvoista aineksista, että en yhtään ihmettelisi vaikka se sisältäisi juuri näitä kolmea.

Mun mielestä sokkohaisteluissa tulee hyvin esille se, miten tuoksut ovat usein lähellä toisiaan tuoksumaastossa. Erehtyminen ei ole sen vuoksi erehtymistä, vaan kenties jonkun sukulaisuuden tai samankaltaisuuden havaitsemista. Minttu ja laventeli mielletään molemmat paitsi värien, niin myös keinotekoisten aromien kautta. Varsinaiset kasvit antavat varmasti aihetta monimutkaisempiin ja kitkerämpiin tulkintoihin.

Sekin on kiinnostavaa, miten kaksi tai useampi tuoksua lomittuessaan, voivat antaa vaikutelman ihan muusta hajunlähteestä, kuin mitä on keitokseen pantu.

EDIT. Laventeli on minunkin mielestä vaikea osa tuoksuissa, vaikka sitä käytetäänkin miesten puolella hyvin paljon. Se yhdistävä tekijä ei ole mikään osanuotti. Tsekkasin myös sen Basenotesin nuotituksen. Näytti paljon uskottavammalta.

[Jaakiem]

Sokkoykkönen

Aloitus on sitruksinen, todella sitruksinen. Wc-raikastin tai vessanpesuneste. Kirkkaankeltainen. Täytyy kuitenkin huomauttaa, että sitruksisuus on silti raikasta eikä tuo wc-raikastimenkaan mieleen hiipiminen juurikaan häiritse. Sitruunaisuus vaimenee suhteellisen nopeaati ja tilalle astuu mielestäni enemmän bergamottinen sävy.

N:o 1 on yksinkertainen ja miellyttävä tuoksu. Sihahdus näytepullosta tuo ensin mieleen colognen, minkä tahansa viileän ja raikkaan. Ensimmäinen tuoksu on jokin sitrus, ei bergamotti, vaan vielä kevyempi, ystävällinen lime-greippi.

Itse en tästä mitään sitruuna alusta muistanut, joten piti ihan suihkauttaa sitä paidalle. Kyllä, tässä on joku sitruksinen, joka luonteeltaan metalllinen. Mihinkään oikeaan sitrukseen en tätä osaisi yhdistää. Kummallisen voimakas pesuaineen tuntukin ihan heti alussa.

Mohn lähti siitä liikkeelle, että tämä on joku hyvin tuttu, josta ei saa kiinni. Minusta se on hyvä luonnehdinta, koska tämä tuoksu on eräänlainen miesten tuoksujen standardi. Jos ostat jonkun miesten suihkusaippuan, jota myydään sinisessä pullossa tai jonka nimessä on liite -sport, haisee se tämän suuntaiselta.

Itse saan tästä alusta mielikuvaksi meren. Sinisen, keinotekoisen, synteettisen ja suolaisen meren. Ei ihme, että Syysviiru kuvaili tätä tuoksua janottavaksi.

Minua ärsyttää jokin nuotti ihan ylipaljon, se tuoksuu niiiiiin tutulle mutta karkaa joka kerta ulottumattomiin, kun yritän saada siitä kiinni. En tiedä voisiko se olla vetiver.

Ei puuta, ei makeutta. Vetiverin tuoksu on miellyttävä, tuo mieleen valkoisen, kuivuuttaan narisevan juuriston, josta tuoksu alun perin saatiin. Tuoksu janottaa, mutta miellyttävällä tavalla. Ihmettelen, jos valmisteen nimessä ei ole sanaa "vetiver", mutta ehkei ole, koska Jaakiem mainitsi huomanneensa hallitsevan tuoksun vasta toisella nuuhkimiskerralla.

Te olette liian ystävällisiä tälle tuoksulle. En usko, että tässä on vetiveriä, ainakaan en siitä saa itse kiinni. Itse mietin sitä, että mikä tekee tästä tuoksusta niin sinisen ja vetisen. Lähdin ajattelemaan, että voisiko se olla joku Calonen tapainen. Voisiko se olla vaikka Helional? Calonen sukulainen joka tuoksussa on hieman kuivan heinän aromia mukana. Heti kun sain ajateltua tämän loppuun, niin tunnistin tuoksusta Calonen. Huomaatteko te sen nyt? Tämä tuoksu on todella tasapainoisesti tehty. Edes äänes Calonekaan ei siitä pomppaa heti esiin. Ties vaikka siinä on Helionalia hämmentämässä vaikutelmaa tai sitten pelkästään myskien aiheuttaa hämmennystä. Tuoksun loppuna kunnon pesuainemyskit.

Drydownissa tuoksuu mielestäni myski aika voimakkaasti, tässä myski on sitä pölisevää sorttia. Minulle tulee tästä tuoksusta mieleen Versacen Pour Homme.

Tämä tuoksu on Davidoffin Cool water. Oletteko haistelleet sitä ennen? Itse en tästä hirveästi pidä, koska se pitkästyttää minut hengiltä. Se on mielestäni myös hyvin halvan ja synteettisen oloinen, vaikka on tällä tuoksulla vahvuutensakin. Tällekin Luca taitaa antaa viisi tähteä.

[Syysviiru]

Sitä myskiä en havaitse ollenkaan. Mutta vetiveristä pidän kiinni, käykääpä kaapeillanne vertaamassa. - Mahtavatko tuoksut kärsiä dekantoinnista? Miten nämä muuten on dekantoitu?

Kurkistin Cold Waterin kuvauksia tuoksusivustoilta, enkä olisi yhdistänyt näytettä siihen

Minusta tämä ei ollut paha. Simppeli ja ekstrovertti tuoksu.

Toivottavasti numero 4 ei ole kenenkään suosikki...