Tuoksut

En pidä sitä ollenkaan mahdottomana, mutta nykyisen ostoslistan kärkeen ei vielä päästy. Vuoden 2013 loppuun mennessä - täysin mahdollista, mikäli keräilysyyllisyydentunto ei pääse kovin pahaksi äitymään .

Olenko mä aivan sekaisin vai onko Sergein Chergui Guerlainin Tonka Impérialen kaksosveli?

Tonkassa pieni yrttihäiväys estää täyssiirapoitumisen.
Cherguissa saman hoitaa jokin pieni autotallinuotti - kumia, nahkaa, pikeä, bensaa vai savua? - joka saa aikaan vaikutelman että Brunein sulttaani tässä puuhailee rasvahaalari päällä harrasteautojensa kanssa. Purkaa jotain käsintehtyä harvinaisuutta osiin ja kokoaa taas.

No minusta ei, sukulainen kyllä! Tonkasta puuttuvat puhtomyskit tykkänään ja se on rakenteeltaan muutenkin paljon kuultavampi! Brunein sulttaani harrasteautotallissaan on kyllä mainio mielikuva

BTW - tein nettikaupoille oman alueen - siellä on toki kovin vähän sisältöä vielä, mutta eikun postaamaan! Ekaan postiin mielellään vähintään nettikaupan osoite, muukin info hyvästä.

Kamicha kirjoitti:En pidä sitä ollenkaan mahdottomana

Et tietenkään. Ja mitä sitten vaikka pitäisitkin? Peli on täysin selvä. Kerroin siulle totuuden. :)

Taas luullaan että pelleilen, eikö? No mutta kun ei niin ei: olen asiasta sataprosenttisen varma. Näen asian kristallinkirkkaana.

Tämä on tunnepuolen juttuja, mutta jos järkeilisin, voisin kai todeta että jos ihminen on kallellaan a) Lutensiin ja b) itämaisiin tuoksuihin, ei varmasti tule lopulta olemaan ilman Cherguita.

Se saattaa aluksi tuntua liian täydelliseltä, lähes vitsinomaiselta itämaiselta, mutta aika ja sen saatossa testatut muut tuoksut tulevat tekemään tehtävänsä, Kamicha.
Edelleen, laita se näyte vaikka tämän päivän jälkeen piiloon, ja katso kuinka se alkaa jossain vaiheessa ennen ensi vuoden loppua siulle juttelemaan...

Lupaukseni TBS:n Vanilla Oilista ja sen juomisesta on jo kirjoitettuna kiveen.

ps. Kamicha, kun lopulta säpsähdät siihen että tajusit miun olleen oikeassa, älä suotta säikähdä, siskoseni.

toxu, minua ei yhtään häiritse, vaikka oletkin oikeassa. Ajatuskulkusi on minulle täysin järkeenkäypä. Ja voit unohtaa sen vaniljaöljyn, tarjoan sinulle kaljan.

Jään odottamaan performanssianne!

Olen nyt seuraillut Cherguin ja Tonkan puuhia.
Musta niissä on jokin yhteinen alkuajatus, josta ne lähtevät täysin eri suuntiin.
Chergui syvemmälle ja syvemmälle autotalliin, ehkä myös autopesulaan.

Tonka vie puudelinsa ulos ja sipsuttelee turkki päällä kahvilaan syömään mantelivoisarvia.
Äänekkyydessä Tonka jyrää, Chergui alistuu...

Hassua, minä ajattelen niiden yhteisiä piirteitä enemmän vasta alun jälkeen - Cherguissa on niin paljon huuteluainetta, puuteria ja kukkia avauksessa, että pidän nimenomaan alkua erilaisena. Kun tupakka ja hunaja astuvat Cherguissa esiin, myski vähän haihtuu ja puuterisuuskin vaimenee, näen hunajatupakkasukulaisuuden Tonkaan.

Chergui on minusta avauksessa niin äänekäs, että en olisi uskonut sen ikinä päätyvän Tonkan melutasolle. Mutta kyllä se niillä main lopulta on.

Edit. Pikahaistelen Diptyquen tuoksuja käsivarsilla. Mustaviinimarjanlehtisellä ruusutuoksulla L'Ombre Dans L'Eau:lla on ehkä tulevaisuus. Puhtomyskisellä ja vaatimattomanoloisella puutuoksulla Tam Daolla ja ponnettomalla Philosykoksella ei taida olla mahiksii. Philosykoksessa oli kiva, raivokkaan vihreä avaus, mutta drydown vaikuttaa tosi steriililtä.

Philosykos
Cherguin huuhteluainekomponentit alkavat kääntää vatsaani, taidan käydä hinkkaamassa sen pois.

Yhdistän inhoni siihen että kun olin raskaana, haju- ja makuaistini herkistyivät. Maistoin esimerkiksi ensi kertaa eläessäni että Fazerin Sinisessä on iso annos ruokasuolaa. Yökkäysaalto iski aina kun kuljin kaupassa kalaosaston ohi palatakseen vielä vahvempana pesuainekäytävällä. Brassipulvereissä myskiä kyllä riitti, ja pulveria kului taloudessamme noin paketti viikossa, sillä sillä hangattiin myös kaikki ulkoalueiden laatoitukset...

Hajuaistini on heikentynyt entiselleen ja syön taas kalaa, yökkäysassosiaatio joihinkin kodin siivoustuotteisiin sen sijaan on jäänyt.

Joo, ei takuulla tule olemaan minun tuoksuni, vaikka viikunasta pidänkin. Tähän tulee myös joku omituinen tunkkaisen hapan sävy ajan myötä.

Tam Dao on täsmälleen kuin D&G Light Bluen myskit, seetrit ja ambroxanit - seetri dominoi herkempää santelia ja ruusupuuta. Tällaisenaan melko boring, mutta ei toki mitenkään hirveä. Jos on sitä mieltä, että Light Bluen puu-myskiakkordi on hienointa, mitä on - kannattaa testata.

Sormiin tarttui yhdestä putkilosta jotain tosi jännää - minulla on sellainen tunne, että olen tainnut löytää itseäni miellyttävän jasmiinin - ja tuoksu vaikuttaa muutenkin niin ihanalta, että olen aivan ! Asiasta lisää huomenna, sillä nyt ei kerta kaikkiaan ole iholla enää tilaa.

Tänään pitäisi paljastaa Aigun salaisuus.

Ei niin helppo tehtävä. Tuoksu on 70-lukulainen ja siinä mielessä Hannelen sukulainen. Ensimmäinen vertailukohta joka tulee mieleen on Oscar pour Lui, joka on nahkaisempi ja kosteampi. Toinen vertailukohta voisi olla Rogert & Gallet L'homme, joka on jo suorastaan öljyisempi versio teemasta. Oikeat 70-luvun tuoksut ärjyvät äänekkäästi, joten tämän hiljaisemmalla luonteellaan selvästi modernimpi tulkinta.

Ensimmäiseksi tämä tuoksu on keltainen, sitruunainen. Ei metallinen, eikä pistävä, mutta ei varsinaisesti herkullinenkaan. Tämä sitruuna jaksaa jatkaa, joten herää kysymys, voisiko se olla aldehydi-sitruuna?

Tuoksu on myös vihreä. Siinä voisi olla mäntymäisyyttä tai rosmariininkaltaisuutta. Siinä on häivähdys myös salmiakkisuutta, mikä voisi viitata anikseen, fenkoliin? Mielessä käy myös korianteri, mutta en saa kiinni siitäkään ajatuksesta. Tuoksua on aika vaikea osittaa. Itse kaipaisin tuoksuun vähän raskaampaa, tummempaa pohjaa. Tämä on nimittäin aika kevyt.

Ennen kaikkea se on kuiva ja saippuamainen. Eli kovasti viittaa aldehydien ja myskien suuntaan. Jos Hannele oli kukkakimppu aldehydeillä, voisiko tätä luonnehtia mäntymetsäksi aldehydeillä? Onko Aigun salaisuus se, että se on varastanut Hannelen aldehydit ja naamioinut ne omakseen?

Tämä on siis ensivaikutelma tuoksusta Le Secret de M. Aigu. Onko kukaan muu haistellut tätä?

Kamicha, se on EldO:n Jasmin et Cigarette, eikö olekin?

Ilonpilaaja . .

Aurinko paistaa täydeltä taivaalta, keinutan tytärtäni, ja välillä tunnen makean tuulahduksen, kun tuuli osuu sopivasti ranteeseeni ja Egoistin tunnin ikäiset middle tonet nousevat esiin. Mukana on myös aavistusta enemmän saippuaa, mutta nyt se ei häiritse pahasti.

Voitin itseni ja notkuin vartin Stockalla nuuhkimassa Gogolin suosituksia :)

Oli pakko käydä suihkussa ja nyt siis iholla Jasmin et Cigarette, Etat Libre d`Orange.

Minä en ole todellakaan mikään kukkaistuoksujen asiantuntija, mutta tämä jasmiini osuu kyllä maaliin. Jasmiinin tunnistan tuoksuista yleensä aika hyvin, mutta sen laatua en osaa arvioida lainkaan.

Tämä jasmiini on luonteeltaan hyvin vihreä, sen indolisuus on miellyttävällä tasolla (tuntuvaa, muttei hyökkäävää) ja se tuoksuu minun nenääni hyvin luonnolliselta, se sama häilähdys kun iltayöllä sattuu kulkemaan jasmiinipensaan ohitse. Sitä on hauskasti pyöristetty hieman jollain hedelmäisellä nuotilla, mutta mikään kukkaishedelmä tämä ei ole - vaan nimenomaan kukkainen. Mutta tuo hedelmä tekee pieniä pirskahtelevia temppuja tuoksukuvassa, välillä tuntuu vähän siltä, kuin olisi nuuhkaissut juuri lasiin kaadettua smurffilimsaa - ja pelkästään positiivisessa mielessä. Makeutta on mukana aavistus, juuri täydellinen määrä pyöristämään jasmiinia, säilyttäen samalla sen railakkaan vehreän luonteen.

Tuoksun tupakka ei ole mitään savua, vaan kuivaa tupakkia, askin avauspöllähdys, se antaa ihanan, kevyesti aromaattisen ja heinäisen taustan kukkaselle. Heinän ystävien kannattaa nuuhkaista tätä jasmiinia!

Kestosta en osaa sanoa vielä mitään, mutta jos sitä on siedettävästikin, niin tämä menee "pakko saada" -listalle ennen kuin ehdin sanoa ääneen "luottoraja".

Mikä sen sijaan ei osu maaliin on ELdOn oma tuoksukuvaus:
A tribute to the woman who ruled the silver screen, seductive and elusive in hazy black and white. She passes through the night lea­ving behind a trail of smoke and jasmine, demanding to be approached yet remaining unapproachable. The essence of glamour, she is an icon who becomes an addiction...

Ha ha - minusta tämä on tämän maailman Peppi Pitkätossujen, Ronja Ryövärintytärten ja Tank Girlien ikioma jasmiinituoksu. Varmasti täysin käytettävä myös miehelle, joka pitää jasmiinista. Sopii hyvin myös keski-ikää lähestyville nörttinaisille, jotka ovat kukkaistuoksujen suhteen... ...varovaisia.

Mä olen juuri päässyt hyvään vaiheeseen Tonkan kanssa, ei ole tarvetta edes ajatella muita tuoksuja.
Miten näin raskas ja makea tuoksu voi tuntua yhtä luontevalta kuin hengitys?

Luontevin valinta olisi kyllä Apres l'Ondee, sillä satoi niin kovaa, että makuuhuoneen ranskalaisten ovien raosta alkoi ryöppyä vettä sisään.

Bravo Admin! Tee tyttärestäsikin tuoksufriikki - täällä tänään yksi 4-vuotias oli murheen murtama kun hänen Cartier La Lunensa oli tyhjä. Setäparfymerian setä antaa tytölle kylkiäisen aina kun poikkeamme siellä. Toinen levittää tuossa L'Occitanen ruusuvoidetta napansa ympärille.

Mies muuten palasi ehjänä Suomesta, mikä tarkoittaa että kotiarestini on ohi ja taidan pitää nettivapaan illan