Tuoksut

Commen 2 mania. En oikein tykännyt tästä tänään. Vähän tylsä ja yksitotinen.

Beata-täti tarinoi:

Salvador Dalin Laguna tänään.
Mun tekisi niin mieleni tepsutella rannalla avojaloin, mutta koska en pääse, tepsuttelen avojaloin asfaltilla ja raviradalla koiran kanssa. Mun koira on jo vanha, ja se ei jaksa helteillä paljon tepastella, joten tepastelut ulkona ovat lyhyitä näillä keleillä.
Musta tuntuu että naapurin mummot kattoo pitkään kun aikuinen nainen kävelee paljain jaloin päivästä toiseen, mutta antaa heidän katsoa. Mulla on silmät päässä joten osaan väistää mahdolliset lasinsirut ja kotoa löytyy suihku , saa töppösten pohjat pestyä.
Avojaloin kävely on mulle suuri nautinto. Herkästi palelevana kuljen suurimman osan vuodesta villasukissa, ja ette arvaakkaan miten ihanalta tuntuu lähteä pihalle ilman kenkiä.
Nyt kun on jalan pohjat jo tottuneet elokuun tultua, ei tunnu pikkukivetkään missään. Tai tuntuu ne kivoilta.
Kaupungille en nyt kehtaa mennä paljain jaloin, enkä lähikauppaankaan. Mutta tällä rauhallisella asuinalueella hyvinkin.
Jatkan tätä niin kauan kuin pystyn, ja varmaan siirryn sitten taas suoraan villasukkiin
Joten mun puolesta helteet saa vaan jatkua, minä ja jalkapohjani nauttivat.
Muutenkin on toki kiva kekkuloida vähissä vaatteissa. Kyllä kohta saa taas kiskoa vaatteita niskaan kuukausitolkulla. Olen siis vilukissa, ja kaikenlisäksi mulla on turhan vilpoinen kämppä.
Tämmöisiä tuli vaan mieleen Laguna-päissäni.
The end.

Työviikolla Sel de Vétiver, CdG Vettiveru ja 3, viikonloppu starttaa Voleur de Rosesilla

Paradise Lost, Keiko Mecheriltä.
Kiitos Eiffelintornille

Tänään vain Heritagea deodoranttina. Kestänyt aamusta iltaan. Edt on joskus liikaa, mutta kyllä tuo deokin kestää ja tuoksuu hyvältä. Tuntuu muuten hassulta deodorantti, jossa tuoksuu selvästi aldehydit... ja guerline.

Plussaa myös suihkuteltava pullo. Tuntuu ihan luksukselta. Saisivat tehdä enemmänkin deodorantteja lasipulloon. (Tämän lisäksi mulla on Knize ten samanlaisena deona.) Pullo on siis ihan samanlainen kuin edt, mutta vain erilaisella tekstillä.

Vol de nuit tuoksuu muuten aika lailla Mios Diorilta. VDN:ssä on voimakkaampi santeli, mutta muuten tekee samanlaisen aldehydi-tammisammal-iiris-vaikutelman. Molemmat myös yhtä hentoisia voimakkuudeltaan.

Tulinen Eau du Fier.

Côte d'Amouria, tässä on tullut tänä kesänä viihdyttyä niin töissä kuin vapaa-aikanakin

Oud 27. Kukaan ei ole kysynyt, että mikä täällä haisee.

Täällä haisee. Olin tuossa vähän dekantointipuuhissa. Tein myös yhden sokkosetin, jonka laitan ensi viikolla postiin, kunhan vain keksin, että kenelle.

Suihkautin kädelleni hetki sitten Gucci pour hommea – sitä alkuperäistä 70-luvulta. Jotenkin arastelen joskus vintage-tuoksujen käyttöä, että jospa en tykkääkään niistä, ja saako niistä olla pitämättä, ja jos muut ihmiset vaivaantuvat vanhanaikaisista hajuista yms. Mutta on tämä hyvä.

Jotenkin tuli heti tästä sellainen oivallus, että hei, tämähän tuoksuu Gucci pour hommelta, siis siiltä 2000-luvun tuoksulta. Ihmiset moittivat Guccia siitä, että miksi he ovat kierrättäneet samaa nimeä jo kolmeen kertaan. Mutta näiden kahden tuoksun välillä on selvästi yhteys. Vuoden 2003 luvun Gucci pour homme on vuona 1976 Gucci pour hommen inkarnaatio. Samanlaisuutta on ehkä 30 tai 40 prossaa. Tarpeeksi kuitenkin että huomaa. Santeli, patsuli, nahka, pippuri... jos haluaa ruveta nuotteja tuijottamaan. Toisaalta vintage-tuoksu on aina vintage-tuoksu. Ennen kaikki oli jotenkin kosteampaa ja elävämpää... sammal, vetiver ja patsuli. Niitä on käytetty raskaalla kädellä.

Voisin kyllä ostaa tästä isomman pullon, jos onnistuisin Ebaysta löytämään. Menneiden vuosikymmenien mainstream-tuoksut vain ovat Ebayssä ihan tajuttomissa hinnoissa.

Täällä haisee Fragonardin Maman Cherie. Kovin on Lancomen Miraclen oloinen, mutta parempi

Testailen L'Artisaneja. Aamulenkkituoksuna oli Seville à l`aube, ihan kiva valkokukka mutta vähän vaisu. Suihkun jälkeen Caligna, kummallinen kamferinen luumupuu (kai se on viikuna jonka tulkitsen luumuksi). Illan haisen Batucadalta, jonka outoudesta oikeastaan pidän. Hieman riitasointuinen merileväinen kookostiare. Mikään näistä kolmesta ei ole ollut kestoltaan kovin hyvä, jotenkin ovat lässähtäneet ihan mitäänsanomattomiksi ensimmäisen tunnin jälkeen.

Fragonardin ihana Emilie

DSH Scent of Hope

Päivän tuoksuni tulee helpon kuva-arvoituksen muodossa: