Tuoksut

Intrigant Patchoulia kolmatta päivää, tiristän näytteestä tänään viimeiset tipat.

Grèsin Cabaret'ta. Sanovat ruusutuoksuksi enkä sinänsä väitä vastaan, mutta kiirehdin tarkentamaan, että kyseessä on pirteän hapokas kolmiviivainen ruusunuotti, jonka liika-annos varmasti rikkoo viinilasin metrin päästä.

En sano, että näissä olisi super-oikeasti mitään samaa, mutta itselläni tämä korjaa aivoista ihan totaalisesti sen bugin, joka on tähän asti saanut haluamaan Frédéric Mallen Geranium pour Monsieuria. Säästyypä nekin rahat!

YSL:n Rive Gauchea. Alun pistävyyden jälkeen tässä asettuu galbanum nätisti iholle ja tämä tuoksuu oikein helposti lähestyttävälle. En ole aikoihin tätä haistellut, tämä oli äitini signature lapsuudessani ja vihasin yli kaiken pistävää vihreää chypre nuottia ja animaalisia vivahteita. Nyt tämä tuntui tosi miellyttävältä ja harkitsenkin koko pullon hankintaa. Toki tätä on vuosien saatossa reformuloitu, eli 80-luvun tuoksu oli tymäkämpää tavaraa.

Uskaltaisikohan sitä haistella myös äidin kasari iltatuoksua, Samsaraa? En pitänyt siitäkään lapsena.

Anissa kirjoitti:YSL:n Rive Gauchea. Alun pistävyyden jälkeen tässä asettuu galbanum nätisti iholle ja tämä tuoksuu oikein helposti lähestyttävälle. En ole aikoihin tätä haistellut, tämä oli äitini signature lapsuudessani ja vihasin yli kaiken pistävää vihreää chypre nuottia ja animaalisia vivahteita. Nyt tämä tuntui tosi miellyttävältä ja harkitsenkin koko pullon hankintaa. Toki tätä on vuosien saatossa reformuloitu, eli 80-luvun tuoksu oli tymäkämpää tavaraa.

Uskaltaisikohan sitä haistella myös äidin kasari iltatuoksua, Samsaraa? En pitänyt siitäkään lapsena.

Uijui, ensirakkauteni Rive Gauche! Kunpa vielä joskus saisin sitä vintage-parfyymina. Näin jälkiviisaana jaksaa kyllä huvittaa, että 13-vuotias tyttö valitsee moisen tuoksun (käytin "arkituoksuna" Anaïs Anaïsta, RG oli "juhlatuoksu"), mutta ehkä olin muutenkin aika pikkuvanha tapaus.

Corps et Âmes Apaisantea

Body Kourosia (orig.).

Profumum Roma - Acqua Viva.

...loppukesäfiilikset ja maanantainen töihinpaluu vaatii tätä!!

Haistelin ohimennen oikein mukavan santelituoksun. Paikka oli reittialus Helsingin vesillä ja tuoksulähteen jäljittäminen lähes täydellä matkustajamäärällä kesti - eritoten, kun sellaiseksi paljastui paljon olettamaani nuorempi, puolisonsa ja pienen poikansa kanssa matkustanut nainen.

Harmittaa, kun en saanut luontevasti kysäistyä asiasta. Tuli liikaa läähättäjä-stalkkerimainen fiilis jo ilmankin.

Tasan viikon tilauksesta kesti toimitus Francis Kurkdjianin näytteille.
En mitenkään malttanut olla suihkauttamatta Grand Soiria ranteelle, ihan näin maanantaina aamupäivällä .

Pehmeämpi, joustavampi ja myöskin makeampi tuoksu, kuin oletin. Tunnin testailin perusteella haluan ehdottomasti jatkaa testailua. Ilmoitetut osaset löytyvät tästä selkeinä, mutta toisiinsa kietoutuneina.

Pierre Cardin Pour Monsieuria n. 30 vuotta vanhasta pullosta ...unilääkkeeksi.
Hetken haisteltuani minulle valkeni, kuinka paljon de Nicolaïn New York onkaan velkaa nimenomaan Cardinin PM:lle. (Aiempana olen tarjonnut sen vaikuttimiksi Chanelin samannimistä sekä Guerlainin Habit Rougea.) Nyt tämäkin selvisi. Piste pois New Yorkilta!

Felanillaa kolmatta päivää. Tästä tiikerit pitävät!

Muistattehan Kapteeni Helmix (ja Salmix) -makeiset?
Daim Blond toistaa niiden tuoksun ilmiömäisesti.

Banditia

J-C Ellenan TV:stä tuttua, eli Katto-Kassisen ryytimaata.

EDIT: Luca Turinin hyytävimpiä aivopieruja täytyy olla Tommy Girl -suositus miehille. Mielestäni Un Jardin sur le Toit on vähän kuin se kuvitteellinen lopputuote, joka syntyisi, kun Tommy Girlistä on kellosepäntarkasti poistettu ne osat - ja vain ne osat - joiden vaste on yhden synapsin päässä lukioaikaisista tyttöystävistä. Tämä on edelleen 50,5-prosenttisesti feminiininen, mutta menisi Bull Mentulallakin. Kirpeän hedelmäisen startin pitkitetty feidaus pois kauniisti tehdyn ruusunuotin edestä on ilo. Drydown on tämän lajityypin suurimpia haasteita, mutta siitäkään ei ole ainakaan pahaa sanottavaa.

EDIT2: Bullistelijoista puheenollen: miksiköhän mulla on se käsitys, että Tony Halme olisi käyttänyt (liian pienten silmälasien lisäksi) Moschino Pour Hommea?

Czech & Speake No 88. Jännä tuoksu siinäkin mielessä, että tämä lähtee toden teolla lentoon vasta noin tunnin päästä annostelusta. Vielä myöhemmin, niin haluan uskoa, tämä saa valtaansa nuoret herkkupeput namulaarilla.

Fuck Ozzy.