Tuoksut

Juuri nyt odottelen, että Byredon Black Saffron häviäisi iholtani.
Tiedättehän, kun sanotaan, että grammasta kultaa saa kilometrin järjenvastaisen ohutta lankaa, jossa Au-molekyylit ovat käytännöllisesti katsottuna jonossa?
Tässä on selvästi kokeiltu samaa Tuscan Leatherilla ja seuraukset ovat vakavat: ohut ja piinalisen pitkäkestoinen TL-pastissi, jonka persoonallisin ominaisuus on kitkerä, vähän märkää aikakauslehteä muistuttava (kukkais?)nuotti.
Vain die hard -niche-intoilijoille. Kun ensikosketus taloon on tällainen, kynnykseni kiinnostua lopuista Byredon tuoksuista on taputeltu aika korkeaksi.

Paljon rattoisampaa oli Oliver & Co.:n M.O.U.S.S.E.:n ja M.O.U.S.S.E. II:n välillä surffailu.
Harvoin on sana "läpinäkyvä" näin paikallaan; se kun sopii sekä täysin ilmeiseen konseptiin että varsinaisten tuoksujen luonteeseen.
Molemmat ovat tammisammal + glögimausteet -komboja, jotka raskaanpuoleisista nuoteista huolimatta on jotenkin onnistuttu virittämään lähes ilmaa kevyemmiksi.
Ykkönen on miltei luonnosmaisen yksinkertainen neilikkasammal. Kakkoseen on lisätty ainakin jotain mintun tapaista sekä kardemummaa - ja vaikutelma on ehkä vähän kaupallisempi, jopa otsonimaisen kimeä. Ykkösestä sain vähän paremman keston ja marginaalisesti paremman drydownin, mutta kakkosen avaus virkistää vitamiiniruiskeen lailla.
Molemmille vahva S.U.O.S.I.T.U.S.!

tigrushka kirjoitti:Rosineilla jatketaan, Rose d'Hommen jälkeen vuorossa pirtsakan sitruunainen Rosissimo.

Pari päivää vierähti Un Zest de Rosen (ruusua teen ja sitrusten kera) parissa, nyt huomisen vapaapäivän kunniaksi Muscs Koublaï Khan - tunnelmasta toiseen!

Myskillä jatketaan, Villoresin versiona. Oikein miellyttävä, en ollutkaan käyttänyt tätä aikoihin.

Xerjoff Lira. Taas. Koko päivän on ranteilta tuoksahdellut suloista vaniljaa ja karamellia, ei kuitenkaan liikaa makeutta. Helppo ja mieleinen ratkaisu kiireiseen aamuun, lisäksi tuoksu todellakin kestää aamusta iltaan.

Takaisin Rosinen pariin, vuorossa vihreä Twill Rose.

Eilisestä asti Helmut Langin Eau de Parfumia. Heiluminen Rosinen ruusutuoksujen ja eri valmistajien myskien välillä siis jatkuu.

Töihin lähtiessä uhkarohkean sokkokouraisun tuotoksena samplelaatikosta käteen tarttui Heeleyn Hippie Rose. Ruusu ja patsuli, hmmmm... Jostain syystä tämä yhdistelmä ei vain yleensä toimi ihollani, tämän kohdalla ei tuohon sääntöön tule poikkeusta. Kuitenkin, suihkaistu mikä suihkaistu, tällä mentiin tämä päivä.

Poussière de Rosea pari edellistä päivää, nyt takaisin Helmut Langin EdP:n pariin.

Galimard L'eté Dernier... Tutustun vasta...

Musc Ravageuria

Uuden karheita Armafin Just for You ja Swiss Arabianin Mutamaez. Vasta tutustumisasteella ollaan muuta tuo SA:n tuoksu saa kyllä hymyn huulille.

Miller Harrisin L'Air de Rieniä, mukava ja pehmeä kuin vanha flanellipaita.

Rania J:n lähettämä näytesetti ihotestissä.
Nyt kylläkin jämähdin Cuir Andalouhun, eikä testi etene.
Oud Assam ja T Habanero eivät jääneet kummittelemaan, mutta tämä näyte saattaa kulua loppuun.

Jos nämä kiinnostavat, suosittelen tilaamaan näytesetin suoraan Ranialta. Kohtuuhintaan saa kirjeessä postitettuna koko setin.

Nosesta kolahti tänään näytesetti Etat Libre d'Orangea ja Mark Buxtonia. Nyt iholla Buxtonin Sleeping with Ghosts, joka tuoksui kyllä liuskassa paremmalle! Alkumakeuden jälkeen pioni ja nahka muodostaa ihan siedettävän yhdistelmän, mutta kokonaisuus on edelleen liian makea . ELdOn Tom of Finland tulikin testattua viime viikolla Tallinnassa ja havaittua hyväksi, joten se testeri livahti suoraan mukana kulkevaan meikkipussiin.

Viikko vierähti isommin mitään tuoksuttelematta flunssan kourissa. Tänään jo nenä toimii kuten pitääkin ja tuoksuna tänään on tutustuttavaksi saatu Manceran Coco Vanille. Tässä vaniljaisessa tuoksussa on, ihan kuin MissMJ:lläkin ylläolevassa tuoksussa, jotenkin liikaakin makeutta. Varmaan se on tuo kookos mikä tekee tästä sinänsä muuten kivasta vaniljatuoksusta jotenkin liian makean, ehkä jopa tunkkaisen omaan makuuni.