Tuoksut

Amouagen Sunshine, suhteemme on väljähtänyt.

ELdOn Encens et Bubblegumia

Toukokuussa kielontuoksu tuntuu jotenkin asiaankuuluvalta, ja koska en ole streittien kielotuoksujen ystävä, kaivan esiin ne tuoksuni (esim. Encens et Bubblegum ja Eau de Charlotte), joissa kieloa on mukana sekoituksessa, mutta sivuosassa.

nasomatto nudiflorum. erinomainen raikkaampi nasomatto.

Syreenit kukkivat vihdoin, joten En Passantia! Tällä mennäänkin sitten jokunen päivä, ehkä pari viikkoakin.

Ihme juttu, mutta mä olen alkanut käyttää helletuoksuina lähinnä makeita kaloripommeja. Trendi on ollut nouseva jo aiempina kesinä, mutta nyt kun toukokuu on varmaan lämpimin miljardiin vuoteen, tilastokärjessä komeilevat A*MEN-tuoteperhe ja Perry Ellisin Oud Black Vanilla Absolute. Ja käyttökertojen määrässä mitattuna kaulaa peränpitäjiin on niin paljon, että se saa ne näyttämään lähinnä harmillisilta pikku vahingoilta.

Dua Virtuoso. Tuoksuu todella puhtaalle ja raikkaalle saippualle.

Fath’s essentials Curacao Bay. Paras kesäinen tuoksu mitä itsellä ikinä ollut!

Oli se pakko tännekin palata kun vihdoin heräsin vuoden viiveellä siihen että Muglerilta on tullut uusi tuoksu!

Eli nyt haistelen Auraa, ja odotin tältä ehkä jotain yllättävämpää plot twistiä. Tuoksuu mun hajumuistia mukaan Angelilta, miellyttävä, mutta ei ainakaan juuri yllätä tai pane sukkia pyörimään. Eau Legere versio saattaa kiinnostaa jos se ois vähän vihreämpi ja villimpi..

l’Imperatrice (D&G). Bimbohedelmäsalaattipäivä. Tykkään!

Bois Blondia, pitkästä aikaa.

Shampoontuoksuisena jatketaan: l’Occitanen joulukalenterimini Arlesienne.

Harmatan Noiria, raikas minttuinen tuulahdus!

Hajuaistini on laihdutuskuurilla, kun kesäsuosikikseni nousseiden kaloripommien asemesta rokkailen Etron Vetiverin keralla.
Tää on periaatteessa just sitä, mitä saadaan, kun yritetään minimijusteerauksin tehdä raa'asta vetiveröljystä sidettävä, jopa elegantti, hajuste. Olen aistivinani hiljaista neroutta tämän pienen suolaisen viban kanssa: mikä olisikaan loistavampi paritus vetiverin lakritsimaiselle juonteelle kuin ammoniumkloridia muistuttava tuulahdus?

Koomitus kirjoitti:Hajuaistini on laihdutuskuurilla, kun kesäsuosikikseni nousseiden kaloripommien asemesta rokkailen Etron Vetiverin keralla.
Tää on periaatteessa just sitä, mitä saadaan, kun yritetään minimijusteerauksin tehdä raa'asta vetiveröljystä sidettävä, jopa elegantti, hajuste. Olen aistivinani hiljaista neroutta tämän pienen suolaisen viban kanssa: mikä olisikaan loistavampi paritus vetiverin lakritsimaiselle juonteelle kuin ammoniumkloridia muistuttava tuulahdus?

Etron Vetiver on juuri se vetivertuoksu, joka käännytti minut vetiver-uskoon.

tigrushka kirjoitti:Etron Vetiver on juuri se vetivertuoksu, joka käännytti minut vetiver-uskoon.

Siksi on ehkä pakko nostaa tässä erään parfumolaisen dikotomia vetiveröljy- ja vetiveryyliasetaattipohjaisten "vetiverien" välillä.
Etro kuuluu ensimmäisiin ja mm. Guerlainin Vetiver - josta et ole tainnut niin perustaa - jälkimmäisiin. (Pitäisi varmaan haistella Escentric Moleculesin kolmonen, että saisi käryä siitä, millainen tuo asetaatti on paljaimmillaan.)

Vetiveröljyn osaan mielestäni tunnistaa hyvin, ja se on kyllä ihmeellisen hallitseva ja käy herkästi tympimään. Etro on hienosti korjannut luontoäidin viat. Täydellistä vetiveriä metsästän yhä, mutta Etro on kyllä keepperi.