Tuoksut

Goutalin uusin, Nuit Etoilee oli valitettavasti pettymys. Alussa minttua ja loppu aika tavallinen metsäinen pohja. Kumpikaan meistä ei innostunut. Pullon ja mainosten värimaailma on kyllä kaunis, pointsit siitä. Kunpa tuoksukin olisi ollut öisempi ja sisältänyt enemmän draamaa ja yllätyksiä. Tiesin kyllä etukäteen, etteivät Nuit Etoileen mainokset ja tuoksu vastaa toisiaan, mutta toivoin silti jotain erikoisempaa. Ehkä tämä olisi erilainen jos tätä laittaisi enemmän, pienestä vialista vain taputtelimme. Täytyy kokeilla vielä tuhlaten paljastuuko tästä yllätyksiä, koska jotenkin tuntuisi oudolta jos tämä tosiaan näin mälsä olisi.

Mustakin se oli mälsä, ja jopa vähän epämiellyttävä. Siinä mintussa oli jotan pilaantunutta, ja loppuvaikutelma oli hohhoijaa.

Jaa no tuskin se siitä sitten kummemmaksi muuttuu.

Minä pidin Nuit Etoileen avauksesta - mutta drydown oli tosiaan plaah.

Voih,
mulle maistui Nuit Etoilee. Se on ostoslistalla tässä jossain vaiheessa syksyn tullessa Les Nuits d`Hardienin ja Eau du Ciel:n kanssa.

Minusta tuon alku oli miellyttävän viileä, mutta tosiaan latistui loppua kohden.

No niin, nyt on ranteessa Mabdragore ja kyynärtaipeessa Mandragore Pourpre. Perus Mandragoren alun mehukas inkivääri, lime ja anis lysähtävät nopeasti makeaksi anistuoksuksi ilman sen suurempaa persoonallisuutta.

Mandragore Pourpre taas... alun kevyt ja aniksinen yrttisyys tummuu pippurilla ja rosmariinilla ja sopii yllättävän hyvin ohuen savuisen suitsukenuotin kanssa yhteen. Anis tulee tässäkin tuoksusta läpi, mutta vaimeampana, vähemmän makeana. Taidan tykätä tästä.

Hmm, mitenköhän en oo aiemmin tullut laittaneeksi tähän ketjuun viestiä... Goutalilla on useampikin meikäläistä miellyttävä tuoksu valikoimassa.

Duel on isoin suosikki, kuten on tullut muuallakin mainittua. Aavistuksen kitkeräsitruksinen avaus, tanniinista teemäisyyttä (mutta ei täysrealistista teen tuoksua) ja mainiosti iholle sulautuva kevyen nahkainen myskivoittoinen pohja. Kamicha kuvasi tätä hyvin: "Kun haluat tuoksua hyvältä - mutta et halua tehdä siitä numeroa". En ymmärrä miten useissa arvosteluissa puhutaan tämän huonosta kestosta, mun kokemuksen mukaan Duelin drydown kestää hyvinkin pitkään ja säteilee hiljaisesti mutta yllättävän laajalle. Esim. kerran haistoin tämän työpaikan tyhjässä pukuhuoneessa ja tuoksun lähde oli n. 10 min aiemmin töihin saapunut työkaverini (ja hänen vaatteensa suljetussa pukukaapissa).

Eau du Fier kuuluu myös hitteihin Lapsang Souchong -olemuksellaan. Melko hardcore-tason tervaa ja savua, aavistus hedelmäisyyttä, ja alkusäikäytyksen jälkeen yllättävän läpikuultavaksi kehittyvä tuoksu.

Kolmantena mainittakoon tänään pitkästä aikaa ylle päätynyt Mandragore Pourpre. Aniksista yrttisyyttä, jollain tapaa saippuaista mausteisuutta ja suhteellisen "puhdas" (ei multainen, mutta ei huuhteluainemyskeillä siloteltukaan) aavistuksen suitsukkeinen patsuli-puupohja. Pidän tästä kombinaatiosta, mutta pitää katsoa, tällä hetkellä tuntuu että en ehkä dekantin huvettua kuitenkaan hanki tätä uudestaan.

Muita tykkäyksiä: Ambre Fétiche, Eau du Sud, Encens Flamboyant, Les Nuits d'Hadrien, Mandragore, Mon parfum Chéri par Camille, Sables (oikea pirulainen: kutkuttelee toistuvasti ja sitten ajoittain vetää maton jalkojen alta tunkkaisella pappa-efektillä).

Tuoksuja, joista ennakkotietojen pohjalta uumoilin tykkääväni, mutta jotka päätyivät huti-osastolle: Eau d'Hadrien (kääntyy mun iholla/nenässä todella tympeäksi tunkkaisen myskin tms ja happaman väljähtyneen sitruunamehun yhdistelmäksi), Ninfeo Mio (nuoteissa mainittu "lemon tree wood" materiaali/akkordi on mun nenään todella hikinen, kumppani puolestaan sanoo että Ninfeo Mio haisee pikkelssille), Vanille Exquise (ohut, puuterinen ja pistävä vanilja) ja Vetiver (periaatteessa mielenkiintoinen "suolainen" vetiver, käytännössä päänsärky).

Miniensitestauksessa tänään Sumukorennolta minulle päätynyt Mandragore Pourpe. Alun minttu hieman tökkii, mutta mitä pidemmälle tämä pääsee, sen enemmän tästä pidän. Ei aiheuta varsinaisia väreitä tai haastetta, mutta tuntuu helpolta päälle puettavalta, paremmalta kuin "ihan kiva".

Kiitos Sumukorento

mukael kirjoitti: Eau du Fier kuuluu myös hitteihin Lapsang Souchong -olemuksellaan. Melko hardcore-tason tervaa ja savua, aavistus hedelmäisyyttä, ja alkusäikäytyksen jälkeen yllättävän läpikuultavaksi kehittyvä tuoksu.

Tuo pitää kyllä ottaa testauslistalle. Harmi, kun en hoksannut sitä Tallinnassa katsoa. Liikaa oli tuoksuja tarjolla. Harmi, kun ei Goutalilla olla mitään sampleohjelmaa?

EDIT. Onko tuo lopetettu tuoksu, kun ei löydy Goutalin sivuilta?

Ole hyvä vaan
Mä en ole löytänyt Goutaleista omalta tuntuvaa tuoksua, ehkä olen kokeillut vääriä
Näitä olen kokeillut:
Ninfeo Mio: Kiva, mutta kirpeä nenään, pikkelssi kuvaa kyllä aika hyvin
Mon Parfun Cheri, par Camille: Kamala. Painajais-home-patsuli
Mandregore Poupre: Ok, paranee vanhetessaan iholla, muttei suurta rakkautta
Grand Amour: Pidän, muttei ole yhtään minua, tukehdun kukkiin
Nuit Etoilee: plaah

Mitäs suosittelette vielä kokeiltavaksi?

Ainakin Les Nuits d'Hadrien sun kannattaa kokeilla. Sitruksia alussa, mutta kaunis puupohja. (Silloin muuten kun meillä oli puhetta kirvatsissa siitä, että jompikumpi, quel amour tai grand amour mulla on ja ei ole mun juttu ja että sulla on se toinen, niin mulla on se quel amour ja sulla näemmä nyt sitten se grand amour)

Jaakiem kirjoitti: EDIT. Onko tuo lopetettu tuoksu, kun ei löydy Goutalin sivuilta?

On.

Minun ihoni söi Eau du Fierin minuuteissa . Lupaavan tervaisuuden jälkeen ei jäänyt iholle mitään.

Sumu; suosittelisin Folavril:ia, Les Nuits d´Hardienia, Ciel:iä, Passion:ia, Songesia. Kun ajelet tänne pohjoiseen tästä ohi, niin mielelläni otan Goutalini mukaan kun nähdään.

Lennähdin juuri aikakoneella lapsuuden saunailtoihin! Petite Chérie tuo mieleeni elävästi Smurffi-limonadin ja Ville Vallaton -mehujäät. Tulin todella hyvälle tuulelle, mutten ole varma pystyisinkö käyttämään tuoksua itse. Täytyy kyllä tutustua Goutalin tuoksuihin paremmin!