Tuoksut

Sumukorento kirjoitti:Mun mieheni on maultaan hyvin konservatiivinen. Miehen ei pidä tuoksua kuin korkeintaan puhtaalta. Yhtään tuoksua hän ei ole itse ostanut, mutta pitää satunnaisesti minun hänelle ostamiani. Töihin hän ei koskaan laita tuoksua, eikä takuulla suostuisi kokeilemaankaan naisille suunnattua tuoksua. (Ihan eri asia on, jos hän ei tietäisi, että se on naisten tuoksu )

Täällä sama juttu, että jo unisex-tuoksujen kokeilu vaatii vähän suostuttelua ja vakuuttelua, että ei tuoksu liian naiselliselta. Sinänsä poikaystävä kyllä käyttää lähes päivittäin tuoksuja, mutta on enemmän sitä tyyppiä, jolla on 2-3 luottotuoksua, joita käyttää aina. Tällä hetkellä nuo kolme ovat Burberry Touch (jota no käyttänyt jo ainakin viisi vuotta), The One ja Ed Hardyn joku perustuoksu.

Miun hajuvesien suhteen mies on siinä mielessä nirso, että hän todella tykästyy harvaan tuoksuun. Suosikkeja taitavat olla Kenzon Indigo, Tommy Girl eau de Prep, Zen ja Zen Secret Bloom. Toisaalta välillä myös yllättää, esim. L'Heure Bleuesta on alkanut tykkäämään, vaikka alussa piti todella omituisena. Toisaalta aika harvat myöskään saavat osakseen suurta inhoa, vaan noin 95% testatuista on "ihan ok". Inhokeita ovat lähinnä älyttömän makeat ja todella kuivat tuoksut. Lisäksi suitsukkeet harvoin saavat osakseen ihailua (Kyoto esimerkiksi oli kuulemma hyttysmyrkkyä).

Täällä kumppanini on hyvin avoin minun mieltymyksilleni, toisin sanoen, voin oikeastaan laittaa laidasta laitaan. Joskus hän voi mainita todella harvoin että kamala hajuvesi. Mutta se on erittäin harvinaista. Itse hän ei käytä muuta kuin minun ruiskimana iholleen.

"Sehän oli kauhee se rommihunaja, se ei käy ihmiselle." Tällainen kommentti saatiin Slumberhousen Rumesta

Mieheni käyttää mieluiten puu- ja nahkatuoksuja sekä HR:ia. Suosikki on Cuir de Russie. CdR on tietenkin alun perin naisten tuoksu, mutta ei tunnu olevan liian feminiinen. Sycomore-pullossakin pinta laskee nopeasti, kun molemmat suosimme sitä

Mun avopuolisoni ymmärtää mun tuoksuintoiluani, muttei itse kyllä ole kovinkaan innostunut tuoksuista. Joskus olen sen laittanut valitsemaan kaupassa itselleen jotakin ja valinnat on olleet aika mausteisia ja ehkä hivenen pippurisia. Ensimmäisenä tulee mieleen Spicebomb ja Fragonardin Desert (joka muistuttaa mun iholla Gaultierin kakkosta ja on ihana). Miesten samplet siltä jää aina käyttämättä, mikä mua harmittaa tosi paljon, haluaisin testata niitä nimenomaan sen iholle, enkä omalleni. Tällä hetkellä sen lempituoksuksi on valikoitunut Ralph Laurenin mainstream Big Pony nro 4, johon se ihastui, kun ostin sille sen suihkugeelinä. Tuo suihkugeeli jättää iholle tosi hyvän tuoksun, mutta varsinaiseen tuoksuun en ole innostunut. Muutenkin miehellä on tapana jämähtää yhteen tuoksuun kerralla, edellinen sen vuosia käyttämä oli Kenneth Colen Black.

Ostin Ranskasta Galimardin Rencontren ja Fragonardin Cedren sitä silmällä pitäen, että mies voisi käyttää niitä myös. Cedre oli sen mielestä "raikas ja hyvä kesään" Rencontre "ihan liian femme". Eli taitaa päätyä yksinomaan mun käyttöön...

Mies kyllä ostaa mulle tuoksuja työmatkoiltaan, ei ne aina mitään kovin omaperäisiä valintoja ole, mutta on mukavaa, että se pitää mielessä, että tuoksutuliaiset ilahduttaa aina mun mieltä kovasti. Viimeksi se toi mulle Guerlainin La Petite Robe Noirin ja Lancomen La Vie Est Bellen. Aiempia hankintoja on ollut mm. Narciso Rodriques For Her ja Tom Fordin White Patchouli.

Mies intoilee myös tuoksuista, hän riemastui kun huomasi pystyvänsä erottamaan mun tuoksuista eri nuotteja ja pidimme nuuhkimistalkoot joissa pistin hänet sokkona nuuskimaan pulloni läpi ja kertomaan mitä tykkää. Suosikit joita mies itsekin eniten käyttää ovat Fille en Aiguilles ja Chene. Penhaligonsin Blenheim Bouquet on myös suosittu. Arkisin mies käyttää töissä Acqua di Parman Coloniaa.

Minulla hän pitää aika lailla samoista tuoksuista kuin itselläänkin, ei jälkiruokaisia eikä erityisesti vaniljaa eikä kyllä juuri kukkiakaan. Vesituoksut ovat myös yök molempien mielestä ja mausteiset, savuiset, puiset, vihreänyrttiset puolestaan miellyttävät joten suurin osa pulloista on yhteisesti käytössä.

Mies tarttuu helposti uuteen pulloon mutta on juuttunut kategoriseen maskuliini (puut, suitsuke)-feminiini (vanilja/kukat)- ajatteluun. Tunnistaa unisex-suuntaan nojaavat tuoksut välittömästi mutta käyttää kuitenkin kiltisti nekin ostamani pullot (mm. Bvlgari Black ja Chergui) joita pitää itse liian feminiinisenä, joskus jopa huomaa pitävänsä niistä. Ei osta omia tuoksujaan koska joku muu kuulemma kantaa hänelle jo tarpeeksi .

Minun päälläni kaikki makean mausteinen/kukkainen tuo aina kehuja, samoin makeahkot santeliset tuoksut. Suosikkeja Bois de Paradis, Lolita Lempicka, Un Bois Vanille, Tubereuse Criminelle, Apres Ondee, l'Heure Bleue ja Shalimarin vanillaflankkerit. Vahvat suitsukkeet ja patsuli/muut puiset nuotit kirvoittavat partavesikommentteja (Feminite du Bois, Coromandel, Ambre Sultan, CdG:n suitsukkeet). Amouagen naistentuoksut eivät yllättäen kuulu tähän inhokkikategoriaan, niihin on ilmeisesti ympätty tarpeeksi kukkasiakin.

Saattaisi olla käännytettävissä parfumistaksi tarkan nenänsä ansiosta, mutta aivojen tuoksuaddiktiotumake ei ole aktivoitunut.