Tuoksut

Mulla saattaa olla joku. Laitan sen Kosmoskukan pakettiin, kun aika tulee.

Hei,
kiitti Aigu

Dzing! on tuoksu, jota ei ole helppo rakastaa, mutta jota on vaikea vastustaa. Kun kerran nuuhkaisee, on pakko kokeilla toisenkin kerran. Mitä tässä on? Ihoa, villaa, kellaria, hikeä, märkiä karvoja, jotain makeaa. Röökiä? Selvästi vanhoja kirpputorivaatteita. Dzing! on kuin rakkaan ihmisen pesemätön iho: pehmeä, suojelunhalua herättävä, vähän ällöttävä. Tässä tuoksuu elämä ja kuolema.

Olenko ainoa joka on totaalisen pettynyt Dzing!:in kestävyyteen? I mean, aloitus on satumainen, mutta tunnin-kahden jälkeen annostelusta se on ihan pelkkää hohhohhoijaa.

Et, ja olen pettynyt moneen muuhunkin L'Artisaniin. Leffanmittaisia vuodetuoksuja, ei sen enempää.

Jos jollain ylimääräinen niin viestitelkää, haluan _lainata_ Dzingin..!

Tiia, minä voin lähettää sulle omani. Jos et ole vielä laittanut mulle osoitetietojasi niin pistä yksärillä tulemaan.

Juuh, Dzing! ei ihan ole mun kakunpala. Se on aivan ihanan nahkainen aluksi (heti kun se pissan lemu on hävinnyt) mutta muuten en siitä oikein välitä. Se on minun makuuni liian lämmin ja liian sahraminen, liian maustekakkutaikinaa (en ole erityisen suuri maustekakkujen ystävä). Dzing!'in nahka on kerrassaan ihana mielestäni mutta se mihin ja miten se on yhdistetty luo jotenkin kieron tunnelman.

Olen kirjoittanut tästä tuoksusta jo blogiini aikaisemmin ja tällä kertaa suihkautin tuoksua käsivarrelle aikas reilusti, koska edelliset kokeilut jättivät kovin vaisun muiston ja mielikuvan tästä tuoksusta. Aluksi tuoksu olikin muistikuvia tuhdimpi ja aromikkaampi mutta se kutistui hyvin pian ja jäi hengaamaan ujona hyvin lähelle ihoa.

Tämän pitäisi olla puinen tuoksu mutta minun nenäni ei haista puita sahramilta ja inkivääriltä. Niin kuin blogissanikin mainitsin niin tämä ei ole millään muotoa huono tuoksu mielestäni, se ei vain sovi minun mieltymyksiini. Se on pehmeä, soljuva ja ehkä jopa hempeä aika ajoin. Vaikka koenkin tämän tuoksun jotenkin vähän "kierona" niin sen nuotit muodostavat silti taitavasti punotun kokonaisuuden. Tuosta kieroudestaan huolimatta Dzing! on mielestäni hyvin kiltti ja positiivinen tuoksu.

Eeva kirjoitti:Dzing! on tuoksu, jota ei ole helppo rakastaa, mutta jota on vaikea vastustaa. Kun kerran nuuhkaisee, on pakko kokeilla toisenkin kerran. Mitä tässä on? Ihoa, villaa, kellaria, hikeä, märkiä karvoja, jotain makeaa. Röökiä? Selvästi vanhoja kirpputorivaatteita. Dzing! on kuin rakkaan ihmisen pesemätön iho: pehmeä, suojelunhalua herättävä, vähän ällöttävä. Tässä tuoksuu elämä ja kuolema.

Mahtava luonnehdinta!

Dzing! oli eka L'Artisan jota kokeilin ja rakastuin välittömästi. Minulla ei ole valittamista edes sen kestävyydestä, johtuuko sitten hipiäni laadusta vai mistä, en tiedä. Ensivaikutelmani oli mummon puukuuri (sahanpuruja maalattialla), sitten mielikuva vetoisesta vinttikamarista, jossa vilttiin kietoutunut viluinen runoilija on käpertynyt petiin lemmikkissoineen. Dzing! tosiaan tuoksuu ei ainoastaan nahalta, vaan myös turkikselta. Ja sitten sen pohjatuoksussa on jotain pehmeän mausteista ja makeaa.

Oh, eipä tuohon Eevan luonnehdintaan ole mitään lisättävää - mitä nyt ehkä se, että jostain syystä minun on helppo rakastaa Dzing!iä - ja olen melko varma, että jossain vaiheessa se ilmestyy tuoksuvarastoani täydentämään. Mikään huikean kestävä tuoksu se ei ole minullakaan.