Tuoksut

Sumukorento kirjoitti:

taiga kirjoitti: Katsellaan parhaat palat ja jätetään turha filleri pois. Tarina on tuttu jo entuudestaan, niin turha sitä enää kovin huolellisesti on katsoa. :)

Sitä pelkäsinkin, ja nyt mun nutturani kiristyy Elokuva on kokonaisuus!
Ok, tarkemmin ajateltuna, teenhän sitä minäkin joskus, mutta lähinnä tuijottamalla youtubesta pätkiä

On se niinkin.

Itselleni uudet elokuvat katselen kokonaan. Toisella kertaa katsellessa lähestymistapa on yleensä vähän valikoivampi.

Minulle on myös melko sama miltä ruudulta elokuvani katson. Televisiota, kun en omista, tulee suurin osa katseltua joko läppäriltä tai kännykästä. Mitään hifi-helvettiä en kotiini ikinä haluasi. Televisio ei enää mitenkään istuisikaan kotini sisustukseen. Kotiteatterista pelkkä ajatuskin jo järkyttää.

Katselin The Marshal of Finlandia tuossa vähän paremmin, kun aikanaan näin siitä vain pätkiä. On se kyllä todella huono elokuva edelleen. Pidin elokuvan ajatuksesta, mutta toteutus ryssittiinkin sitten ihan täysin. Uralin perhonen sen sijaan on loistava pätkä samasta aiheesta.

Gogol kirjoitti:Loistavia leffafriikkijuttuja täällä!
Mä olen entinen Orion-kantis ja selvää overlapia Tigrushkan ja Kamichan listan kanssa.

Woody Allenilta Annie Hall ja Hannah and Her Sisters ovat ehdottomat ykkössuosikkini, katson säännöllisin väliajoin.
Charlie Kaufman! Being John Malkovich ja Adaptation suosikit, Synecdoche New York tuntui ainakin ekalla katsomisella lähtevän lapasesta, katson se joskus uudelleen.
Kubrickilta tykkään eniten The Killingistä (joka on jokseenkin täydellinen elokuva) ja Paths of Glorysta.
Orson Welles ja Alfred Hitchcock kuuluvat myös lempiohjaajiini, Wellesiltä Citizen Kane, The Lady from Shaghai ja Confidential Report - Mr.Arkadin ovat suosikit, Hitchcockilta jo mainittu Vertigo, sekä North by Northwest ja Rear Window, myös Marnie, vaikka onkin välillä vähän kökkö. Myös niissä vanhoissa mustavalkoisissa on makeita pätkiä: The 39 Steps, Saboteur, Foreign Correspondent.
Julie Delpystä tykkään sekä näyttelijänä että ohjaajana: Before Sunrise ja Before Sunset (kolmas osa tulossa tänä vuonna) ja 2 Days in Paris ja 2 Days in New York.

Film Noir ovat yksi suosikkigenreistäni, tykkään kyllä muutenkin paljon vanhoista elokuvista.

Hahhah, meilläkään ei ole televisiota.

Mikä muuten on ensimmäinen elokuva, jonka olette käyneet katsomassa teatterissa? Minulla se on E.T.

Tigrushka North by Northwest on mieletön! (Toki tykkään monista muistakin Hitchcockeista, kukapa ei)
Mies ja minä diggaamme erityisesti Woodyn aliarvostettua ja alinähtyä leffaa Miehiä ja vaimoja. Katsoimme sen pitkään vuosittain aina elokuussa.
Viime vuosien tuotanto on ollut epätasaista, Match Point oli kelvollinen mutta Rooma-leffa oli rimanalitus joka näytti ylipitkältä Barilla-mainokselta.

Yksi elokuvaohjaaja joka pitää vielä erikseen mainita on Larry Clark. Kids on aika unohtumaton...
Onko kukaan nähnyt sitä Harmony Korinen uusinta?

Leidit jos olette elokuussa Helsingissä poimitaanko joku leffa vaikka Ciné Espoosta ja käydään katsomassa se yhdessä?

Mun leffaharrastukseni on vähentynyt - Brasiliassa kävin vähintään kerran kuussa leffassa, meidän lähellä oli country club -kompleksi jossa oli fantastinen art house -teatteri ja kaupungin paras sushiravintola. Se paloi maan tasalle paria viikkoa ennen kuin muutimme Suomeen
Roomassa elokuvat on dubattu ja lähiteatterit (Berlusconi omistaa toisen, Vatikaani toisen ) kuolivat viime vuonna.

Jenkeissä asuessani Netflix oli mahtava kanava niche-elokuviin, niillä oli silloin sellainen palvelu että asiakkaalle postitettiin tietty määrä DVD:itä netissä täydennettävän listan mukaan. Tuli katsottua sekä klassikoita että hyvin pienen levikin elokuvia joita ei välttämättä muuten ole helppo löytää. Jos pääkaupunkiseudun kirjastoihin tulee Indieflix-palvelu, musta tulee varmaan asiakas:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/ajankohta ... etana-2014

Kamicha kirjoitti:Mikä muuten on ensimmäinen elokuva, jonka olette käyneet katsomassa teatterissa? Minulla se on E.T.

Nyt tuli vaikea kysymys. Olisikohan ollut joku Disneyn piirretty? Bambi tai Lumikki. En ole kyllä yhtään varma.

Ei-piirretyistä yksi ekoista oli varmaan The Sound of Music, edesmenneessä Bristolissa.

Nämä kaikki kuitenkin näin ennen kuin olin aloittanut koulunkäynnin.

Eka elokuva minkä oon käyny kattomassa "elokuvateatterissa" eli kunnantalon auditoriossa missä vanha setä kävi ajoittain projektorinsa kanssa: Disneyn Pieni Merenneito

Mukael mä vähän pohdinkin mistä sun syvällinen Ariel-tietämyksesi juontaa juurensa...
Disclaimer: olen tänään kertonut lounaan kyytipojaksi Ariel-jatko-osan, jotta nirsompi lapsi söisi lautasensa tyhjäksi.

Ensimmäinen teatterissa näkemäni elokuva oli joku anonyymi piirretty.
Seuraavia, mieleen ikiajoiksi etsautuneita Flashdance ja Paluu tulevaisuuteen.
Sound of Music pian sen jälkeen, myös aivan ensimmäisten joukossa.

Eka oli Disneyn Aristokatit. Olin ehkä 6v, enkä tajunnut ollenkaan, kun siinä vaihtuu useamman kerran näkökulma kesken filmin. No, tykkäsin silti. Seuraava mieleenpainuva oli Täältä tullaan elämä, jota kävin katsomassa nuorempana kuin sallittu, olisiko ollut peräti K-16 silloin?

Sumukorento kirjoitti:Täältä tullaan elämä, jota kävin katsomassa nuorempana kuin sallittu, olisiko ollut peräti K-16 silloin?

Haa! Nämä "nuorempana kuin sallittu" ovat ihan oma juttunsa. Kävin 10-vuotiaana katsomassa Tuulen viemää (K-12), 13-vuotiaana Täältä tullaan elämä (K-16) ja 15-vuotiaana Poliisipiiri Fort Apache (K-18).

Tuulen viemää oli ikimuistoinen, menin katsomaan sitä luokkatoverini kanssa ja heitin vitsinä että "otetaan nenäliinoja mukaan, sehän on nyyhkyleffa". Kun Bonnie Blue Butler sitten putosi poninsa selästä ja kuoli (anteeksi spoileri), kaverini nyyhkäisi "oliksulla niitä nenäliinoja?" Olin kyllä itsekin niiden tarpeessa.

Gogol kirjoitti:Tigrushka North by Northwest on mieletön! (Toki tykkään monista muistakin Hitchcockeista, kukapa ei)
Mies ja minä diggaamme erityisesti Woodyn aliarvostettua ja alinähtyä leffaa Miehiä ja vaimoja. Katsoimme sen pitkään vuosittain aina elokuussa.
Viime vuosien tuotanto on ollut epätasaista, Match Point oli kelvollinen mutta Rooma-leffa oli rimanalitus joka näytti ylipitkältä Barilla-mainokselta.

Leidit jos olette elokuussa Helsingissä poimitaanko joku leffa vaikka Ciné Espoosta ja käydään katsomassa se yhdessä?

Katsotaan syssymmällä.

En tykännyt Match Pointista muutenkaan yhtään, mutta se sekunda-Elvis pääosassa oli ihan kamala viimeinen niitti. Ja se toinen Lontooseen sijoittuva leffa (Cassandra jotain) oli vielä huonompi.

Hitchcock taas on huonoimmillaankin hyvä.

Minulla on Hitchcockiin huono suhde, jotenkin se naiskuva ahdistaa minua tavattomasti.

Woody Allenin leffoihin taas suhteeni on oudon ambivalentti. Koskaan niiden näkeminen ei harmita, mutta mitään niistä ei jää mieleen. Ainoa poikkeus ehkä Sweet & Lowdown, jossa on sellaista hauskaa veijaritunnelmaa, joka jollain tavalla viehättää ja resonoi.

Kamicha kirjoitti:Hahhah, meilläkään ei ole televisiota.

Onko asialle joku ideologinen peruste vai ei muuten vaan kiinnosta? Ihan mielenkiinnosta.

Omani hajosi vuosia sitten enkä jaksanut uutta ostaa. En kyllä silloinkaan, kun telkkari toimi katsonut sitä juurikaan. Nykyään sitä ihmettelee, miten joskus edes ehti jotain sarjoja seurata.

Valtaosa TV-tarjonnasta ei kiinnosta vähääkään - ja uutisetkin luen mieluummin kuin katselen. Inhoan aikatauluja ja jotain tallentamista, haloo historiaa! Mieluummin latailen kun huvittaa katsella (maksankin ihan mielelläni) - ja toisinaan käyn teatterissa. Myös minä inhoan TV:tä sisustuselementtinä, olohuoneet jotka rakentuvat TV-alttarin ympärille *hrrrr*. Inhoan myös tapaa käyttää TV:tä (tai radiota) taustametelinä.

Minulla on ollut useita pitkiä jaksoja elämässä ilman TV:tä. Sain ensimmäisen matka-TV:n tosi nuorena omaan huoneeseen, kai sen hohto haihtui. Opiskeluvuosina ja nuorena aikuisena 90-luvulla ei ollut, vuosina 2002-2007 oli (tosi vähällä käytöllä) - ja digitaalisten lähetysten alkaessa ei sitten todellakaan kiinnostanut päivittää laitteistoa...

Kamicha kirjoitti:Hahhah, meilläkään ei ole televisiota.

Miultakin moinen puuttuu. Lähinnä siksi, että sieltä ei pääasiassa tule minua kiinnostavaa ohjelmaa ja mieluummin ostan sarjat bokseina ja katson useamman jakson maratoneina niitä.

Harvakseltaan iskevän uutisnälkäni taas netti tyydyttää paremmin kuin televisio, ja ajankohtaisohjelmat ovat mielestäni yleensä joko tylsiä, huonosti tehtyjä, liian henkilösidonnaisia tai liian populistisia.