Tuoksut

Mistäs te muuten näette sen kellä on milloin synttärit?

Etusivulla on alareunassa semmoinen "Onnea" -loota. Jos ei ole kenenkään syndet, niin se kertoo, ettei tänään ole kakkua tarjolla.

Iloista synttäripäivää, Anna

Jos hyvin sopivasti käy, saatat saada tänään pari Neelaa postilootaasi

No tuollahan se luki!! *sokea*

Kiitos hurjan paljon teille kaikille, olette niin ihania!! Haha Kamicha, toi kakku on kyllä aika psykedeelinen

Eiffel, juu, tulin just kotio ja siellähän niitä oli!! Kiitos, mutta arvaa ootanko nyt sitä Trayeeta jos se kerta on loistava

Meillä oli tänään osakaskokous. Nyt on henkinen pahoinvointi, tekisi mieli oksentaa aivot tyhjiksi.
Osakkaat siis kaikki sukua keskenään + tädin mies ja minun mieheni. Oikeesti, miten joskus niin rakkaat ja tärkeät ihmiset voikin muuttua ajan saatossa ahdasmielisiksi ja inhottaviksi? Toivottavasti minusta ei koskaan tule sellaista, että en näe omaa mielipidettäni pidemmälle ja poimin kaikesta aina ensimmäiseksi negatiivisen, vaikka sitä ei edes olisikaan. Sanotaan, että hyökkäys on paras puolustus, mutta miksi hyökätä kun vihollisia ei ole lähimainkaan... Paha mieli ja raskas sydän.

Kuulostaa kamalalta.

Voimia.

SSuku on tuollaisissa asioissa pahin, valitettavasti. Tsemppiä!

Voi itku. Voiko noita asenteita yhtään haastaa, vai oletko ihan nurkkaan tikistettynä? Toisinaan (useinkin) ihmiset vastaavat yllättävän hyvin suoraan puheeseen.

Vaikka meillä on muutto uuteen kotiin vasta syksyllä, olen oikeastaan tosi iloinen, että asiaan liittyvä stressi vähän jakautuu pidemmälle aikavälille. Nyt hoidetaan kaupat, kesällä käydään tekemässä muutamia juttuja valmiiksi ja valmistellaan rauhassa muuttoa - käyn kirppiksellä myymässä ylimääräiset pois ja mietitään valmiiksi välttämättömiä hankintoja. Niitähän on jonkin verran, kun pihaa ei ole koskaan aikaisemmin ollut. Lainakin tarvitsee nostaa vasta syksyllä, ensimmäisestä maksuerästä ja muuttokuluista + hankinnoista selvitään omilla säästöillä.

Kuntotarkastus on tehty ja moni asia vaikutti olevan hyvässä kunnossa. Kylmän ullakkotilan ilmanvaihtoa on parannettava - ja talon alla on lähes maatunutta vanhaa purua, josta on kesällä hankkiuduttava eroon. Yhden huoneen laminaatti on räjäytettävä ASAP (no älä - se näyttääkin aivan hirveältä kun muut huoneet on jo palautettu alkuperäisille pinnoille) - ja kylpyhuoneremontti on aikataulutettava heti seuraavalle kesälle. Aivan mahtavaa päästä puuhastelemaan!

Taas pikku linkki perjantain kunniaksi:

http://www.featureshoot.com/2013/03/pho ... ssessions/

Oi voi miten se suku osaakaan olla välillä pahin. Itse seuraan niin sivusta kuin mahdollista miehen sukumökkiin liittyviä selkkauksia. Uskomatonta miten pikkumaisiin asioihin ihmiset takertuvat. Jokainen haluaa suunnilleen viikon välein vaihtaa taulujen paikat mökissä, että ei vaan olisi jollekin toiselle vahingossa mieliksi. Ja sitten ne keskustelut siitä mitä remontoidaan ja kuka maksaa minkä osuuden

Mutta muutosta vielä onnea täältäkin, superkateellisena Olisi kyllä ihanaa päästä tästä kerrostaloasumisesta oikeasti omaan kotiin. Nimimerkillä, Tuli asennettua luvattomat parvekelasit taloyhtiön töppäyksen takia.

No niinpä! Mun äiti ja siskonsa ovat "riidoissa". Se on vähän niin kuin kylmää sotaa, pakolliset hoidetaan väkipakolla ja sitten muuten ollaan jäätävän hiljaa. Kurjinta tässä on se, että täti ilmeisesti kantaa jostakin kaunaa eikä mun äidillä ole käsitystä mistä. Lisäksi mun täti on ihan hirmuisen joustamaton ja kaiken pitäisi mennä hänen pillinsä mukaan, mutta kuitenkin sitten loukkaannutaan jos joku puolella sanallakaan yrittää ilmaista, että voisiko olla vähän joustavampi. On todella ikävää olla siinä välissä, kun täti ja tämän mies ja äiti ovat aivan takajaloillaan koko ajan ja kiihtyvät nollasta sataan valoa nopeammin. Mun tädillä ei ole omia lapsia ja olemme mukuloina olleet paljon heidän kanssaan tekemisissä ja aika pitkälle aikuisenakin. Nyt on muutama vuosi ollut tällaista ihmeellistä kylmän sodan ilmapiiriä ja kaikin puolin kummallista. Todella kurjaa kun itsellä on paha mieli kaikista väärinkäsityksistä ym. ja tuntuu ihan mahdottomalta löytää ratkaisuja ongelmiin. Sitä niin haluaisi korjata tilanteen, mutta ei yhtään tiedä miten. Sitten kun vähän jotain yrittää niin tilanne melkeinpä vain pahenee. No, ehkä se tästä.

Kuulostaapas Kamicha ihanalta! Varmasti töitä riittää ja stressiäkin, mutta silti kuulostaa ihanalta! Minä niin näen sinut sieluni silmin istumassa puutarhassa teekupin kanssa ja vain nauttimassa hetkestä. Ja näen jo kaikki ne ihanat valokuvatkin joita tulet ottamaan!

Grumpy cat smells...

Ladako muka luotettavin auto, kattia kanssa... Niin vain Pösö käynnistyi 25 asteen pakkasessa (lämmittämättä), kun idän ihme jumahti parkkiruutuun.

(Täytyy nyt toivoa, että pakkanen nopeasti lauhtuu, koska meikäläisellä menee näemmä pyöräilyhommiksi, kun autokin vietiin. )

Voi Mohn Jotenkin aina toivoisi, että suku olisi se johon voi aina luottaa, ettei sieltä suunnalta riideltäisi vaan oltaisiin yhtä. Mutta harvemminhan se niin taitaa mennä.

Kamicha jeee voi vitsit ihan upeaa! Teille tulee hienot ajat. Iso piha ja mahtavan kuuloinen talo, niin ihanaa. Enkö mäkin pääsisi?