Le Troisieme Homme de Caron. Turin sanoi tästä kirjoittaessaan jotenkin, että joskus tulee mies, joka on niin kaunis, että... Joten kun oma naama on enemmän Aramiksen tasoa, niin en ole tätä tuoksua edes niin kauheasti haikaillut.
Mikä virhe. Ensimmäisenä tästä poimii taustaääneen, tammisammaleen. Sitten kevyttä vihreää salmiakkisuutta, joka voisi olla aniksesta peräisin. Vähän ajan kuluttua selvin nuotti on laventeli. Taustalla kevyttä makeutta.
Vaikka nuno nuotit tästä heti poimii, jää muu vielä arvoitukseksi. Tässä on kauneutta, joka lienee peräisin kukista, mutta ne piiloutuvat laventeliverhon taakse.
Tämä on hyvin helppo tuoksu pitää, naamalla kuin naamalla. Tämä voisi olla vaikka kevyt, sivistynyt fougere ainakin ainesosiensa perusteella, mutta en ole näin kaunista fougerea kyllä ennen haistellut? Mikään nuotti ei ole jyräävän raskas, mutta kaikki on paikoillaan.
Tässä on samankaltainen hienoinen nahkan tuntu kuin Rive gauche pour hommessa. Tämä on Gaultierin Le male aivoilla ja ilman minttua. Rutkasti hillitympi laventeli-vanilja kuin Caronin pour un homme.
Tämä voisi olla jopa FBW, etenkin kun tuo pullo ei ole edes kovin kallis.

Kiitos, Syysviiru.