Tuoksut

Ananda tuli postissa, aivan ihanaa, en kerkeä tehdä tarkempaa analyysiä, suihkin vain iholle menemään ja nyt täytyy juosta töihin. Palaan tähän. Mutta HYVÄÄ ON !

tigrushka kirjoitti: On, profiilin luettelon perusteella peräti 24 kpl.

Ohhoh!

Pakko oli vähän testailla iholle Syysviirulta saatua Ninfeo Mio:a - putkilosta tuulahti jotain niin lupaavaa. Joo, tämä olisi sitten se minun viikunatuoksuni - ja ostoslistalle ensi kesäksi. Putkilosta haistoin kookosmaisiakin sävyjä , mutta eipä sitä taida tässä olla, jotain maitomaisuutta kumminkin - vai olisiko sittenkin... Mutta etusijalla Ninfeo Miossa on vihreys, tumma aluskasvillisuus ja rehevä sitruksisuus, taustalla puuta, aivan mielettömän upea tuoksukudonnainen. L'Ombre Dans l'Eau:n ystävien kannattaa testata, tässä on samaa vihreää raivokkuutta - vaikkei oikeastaan mitään yhteisiä elementtejä...

Egoistea tänään, haluan halailla itseäni.

Cartier : L'Essence de Déclaration (Jean-Claude Ellena, 2001). Pullan tuoksuinen mies siis, täällä tänään.

jaa-a. Ananda tuntuu pysyvän iholla ruhtinaallisesti tunti tolkulla ! Mimosa tuoksuu tosi voimakkaana mun iholla tässä tuoksussa. Herkullinen kertakaikkiaan. Nenä kiinni ranteessa.

Tobacco Vanillea pikkuriikkinen kosketus kaulassa ja ranteissa, ja "tuoksun hyvältä"-tunne koko päivan. Sain myös uuden samplesatsin Alkemialta, ja pikanuuhkaisun jälkeen ihastuin kahteen: Les Mysteres ja varsinkin Ardorem 21, taitaa olla kokopullon (5ml ) väärti.

Nuuhkin Balenciagan l'Essenceä.

Ensituoksu - hiuslakkaa, kampausnestettä, papiljotteja, purppuraan vivahtavia rouvashenkilön hiuksia.

Drydown - vielä vähän liian uusi mäntyinen alppimaja. Säntillisesti leikattu pensaslabyrintti. Alakuloinen orvokki. Vähän porkkanaa. Piirtäjän säämiskä, käsissä miltei läpinäkyväksi kulunut ja grafiittipölyssä, silti vielä vienosti nahalta tuoksuva.

Tämä tuoksu ei todellakaan ole mukavuusalueellani, mutta pidän sen pidättyvästä surumielisyydestä. Kokemuksesta tiedän, että lämmin ilma irrottaa tästä vielä hieman suolaisen vetiverin - nyt se sitoutuu kokonaisuuteen.

Illaksi alkoi tekemään mieli iholle Guerlainin Jardins de Bagatellea. Minulla on tästä vanha mini, olisi mielenkiintoista haistaa kunnolla myös tämän uutta painosta. (kerran olenkin, mutta silloin oli moooonta tuoksua iholla niin ei jäänyt selkeää mielikuvaa).

Tämäkin päivä Antaeuksella. Alkaa jo korpeamaan, kun ei ole vaihtoehtoja mukana. Ehkäpä tämän tuoksuköyhyyden vuoksi olen kärsinyt viime päivinä tuoksukateudesta....

Olen kateellinen ihmisille, jotka ilkiävät laittaa tuoksua päälleen kamalat määrät ja kulkea kaupungilla tuoksupilvessä. Itse käytän tuoksuja niin maltillisesti, ettei niitä kukaan muu edes huomaa.

Olen kateellinen ihmisille, joilla on rohkea tai erikoinen tuoksumaku. Toxukin käyttää Shalimaria. Itse en siis kykenisi. En tiedä, haluaisinkokaan, mutta hieman olen kateellinen siitä kuitenkin.

Tuli tuosta mieleen, että minun tuoksumaailmani on avartunut todella paljon sen jälkeen, kun kunnolla tuoksuihin hurahdin.

Koen jotenkin astuneeni ulos rajoista, minua ei enää "kahlehdi" jako miesten ja naisten tuoksuihin, on vain tuoksuja joista pidän tai en pidä tai siltä väliltä. Niinpä toisinaan esim. siskon nopeat ja kärkkäät kommentit, jotka kumpuavat suht voimakkaasta rajanvedosta naisten ja miesten tuoksujen välille, saavat minut nykyään hämmentymään.

Shaal Nur tuoksui ja tuntui niin hyvältä eilen, että nuuhkin sitä myös tänään.

Sama täällä, Ananda on niin aurinkoinen, kukkais tuoksu että sillä mennään tämä keskiviikko päiväkin. Kyllä tämä jonku verran muistuttaa Guerlainin Champs Elysèeta, Champs Elyseen sisko, ei sinällään ihan samanlainen. Mutta se on varmaan tuo mimosa nootti joka tästä tekee minun ihollani samantyyppisen tuoksun. Mutta tämä Ananda on jotenkin herkempi verrattuna Champs Elysees:iin.

Tämä päivä myös l'Essencellä.

Tavallaan tuoksun markkinointi vihertuoksuna on minusta vähän harhaanjohtavaa, on tässä vihreyttä, mutta ne elementit eivät määrittele tuoksua. Vesituoksustakaan ei ole kyse vaikka Fragrantica listaa tälle "watery". Minun nenääni tämä on hyvin perinteinen, vie ajatukset kalliisiin parturituotteisiin (ja nimenomaan siis miehekkäisiin) - mutta samalla pelkistetty ja ilmava. Puhdas olematta läpitunkevan saippuainen. Maskuliinisella tavalla kukkainen - ja aavistus nahkaa toimii nenälleni paremmin kuin useat voimakkaiksi tarkoitetut nahkavaikutelmat.

Tänään uuden hankinnan kunniaksi tietysti sitä: Eau Parfumee au The Rouge Bvlgari.

Lomalla ehtii ja jaksaa testailla, eilen L'Artisan Passage d'Enfer, Givenchy III ja Caron Tabac Blond. Tänä aamuna Yatagan. Pidän kaikista, olen näköjään säästänyt näytetilaukseni herkut viimeiseksi. Tabac Blondista lueskelin, että on kuulemma pilattu, en sitten tiedä millaista nektaria alkuperäinen on, mutta kyllä tuokin oli aivan taivaallisen ihana tuoksu.