Tuoksut

Gogol kirjoitti: PS ja nautin Mukaelin ja Jaakiemin sanailusta. Mikäli teitä tunnen yhtään hyvät herrat niin asustatte tuoksuympyrän vastakkaisilla puolilla.

Minä kirjoittelen mitä sattuu ja Mukael pyörittelee vaan silmiään.

Kimppatilaus Mona di Oriolle saapui ja testailin tänään vaniljaa ja ambraa. Tiedättekö, on ärsyttävää mennä pilaamaan itseltään tuoksu ennakko-odotuksilla. Kun tuoksu ei sitten vastaakaan sitä millaisena sen on kuola valuen ajatellut, tulee pettymys. Koin sen tänään tuplana. Kumpikaan näistä ei ollut sitä, mitä olin näiden ajatellut olevan.

Vaniljan olin odottanut olevan oikein savuinen, pehmeän pyöreän vaniljainen ja täyteläinen. No ensinnäkin tämä on todella mieto. Alussa tuoksuu makeahko rommi. Pikkiriikkinen ehkä sitä savua, mutta todella paljon santelipuuta. Se hyökyy vaniljan yli. Vasta kun pääsee yli siitä, että joo tässä on näin paljon santelipuuta ymmärtää tässä olevan myös vaniljaa. Kyllähän se toki tässä tuoksuu. Nyt kun tämä on ollut muutaman tunnin iholla, haistoin taas ja oho, sitrusta ihan selkeästi! Laitoin tätä kolme kertaa enemmän kuin ambraa, mutta silti ambralla on voimakkaampi projektio, tätä saa vähän haeskella iholta. Ei sitä mitä odotin, mutta eipä tämä nyt huonokaan ole. Ensi kerralla tätä vain pitää laittaa iholle avoimin sieluin.

Tämä ambra. Hemmetin puuterinen. Haisee vanhalta huonosti peseytyneeltä ihmiseltä. Vanhukselta, jonka ympärillä vähän pissa haisee ja puuterit pöllyää, kai se on ne lääkehuurut. Tai oikeastaan ehkä asunnolta. Noh, onneksi tämä ei koko aikaa tältä tuoksu. Muutamassa tunnissa tämä on pehmentynyt ja puuterisuus vähentynyt reippaasti. Tässä on jopa sellainen puhdas säväys. Mun suurin ongelma tämän kanssa on se puuterisuus, oli vaikea olla sen kanssa. Annan tälle aikaa, koska voi olla että tämä voi tuntua jo ihan erilaiselta seuraavalla kerralla.

Odotin liikaa näiltä savuisuutta, kermaisuutta, pyöreyttä, lämpöä, balsamisuutta, ehkä gourmandiakin fiilistä mutten liikaa makeutta (jota ei ollutkaan, makeutta siis). Sellaista ympärille kääriytyvää pehmeää lämmintä fiilistä, paksua. Mutta ei nyt tosiaan vielä tuomita, vaniljaa ainakin voin ihan hyvin käyttää ja se on ihan ok, liikaa vain santelipuuta mun makuun. Kuivattaa tuoksua.

Anna, mulle käy usein just noin. Tuoksut ei vastaa ennakko-odotuksia

Mutta sipaisepa nyt niitä tuberoosaa ja vetiveriäkin vähän, en malta odottaa Ja kerro jotain niistä niin saan lisää ennakko-odotuksia kontolleni

Mäkin olen tänään tutustunut vaniljaan, nimittäin Nicolain Vanille Intenseen. Taisin suihkutella tätä hiukka reilusti ja olin vielä asiakastapaamisessa, saattoipa olla neukkarissa tunnelmaa Tässä kyllä vanilja tuntuu reilusti. Välillä vähän kuivempana, välillä makeampana, vaiheesta riippuen. Etenkin alkuvaiheen sävyistä pidän kovasti ensituntumalta, ikikukkaa ja kanelia on ainakin joukossa. Kaipaisin tähän ehkä vähän lisää vielä kuivattavaa ikikukkaa. Jossain kohtaa makeutta on liikaa. Ja kestoa on kyllä, kevyesti nyt on menty 12 h. Onko tämä muille tuttu?

Kiitos Jaakiemin nuuhkin Habanitaa. Melko tuhtia tavaraa, mutta nyt puolisen tuntia iholla oltuaan myös miellyttävää ja pehmeää. Tästä tuli selkeä mielleyhtymä vanhaan rakkauteeni Paloma Picassoon. Luulen, että jätän Habanitapullon ostamatta, mutta otan ikivanhan Picassoni taas käyttöön. Paloma Picassossa on muuten yksi käytännöllisimmistä pulloista ikinä, mustaa lasia ja täydellisesti käteen osuva muoto, pulloa ei pudota vahingossa edes tällainen tumpelo.

Mää oon aamun ja päivän kulkenut Gardenia Royal:n seurassa ja iltasuihkun jäljestä Estee Lauderin makeaa, hitusen mausteista ja kanelista Spellpound:ia yöunille.
Ja pikkuhiljaa jo rupeaa miettiä mitäs tuoksua laittais huomiselle virkistysillalle.
-kävi muutes tuo Habanita mielessäin päivällä. Ja jotain kivaa mustaa ylle.

Galimardin A Demi-Mot. Miellyttävä vaniljainen tuberosa. Taidan tykätä!!

Sumukorento kirjoitti:Kiitos Jaakiemin nuuhkin Habanitaa. Melko tuhtia tavaraa, mutta nyt puolisen tuntia iholla oltuaan myös miellyttävää ja pehmeää. Tästä tuli selkeä mielleyhtymä vanhaan rakkauteeni Paloma Picassoon. Luulen, että jätän Habanitapullon ostamatta, mutta otan ikivanhan Picassoni taas käyttöön. Paloma Picassossa on muuten yksi käytännöllisimmistä pulloista ikinä, mustaa lasia ja täydellisesti käteen osuva muoto, pulloa ei pudota vahingossa edes tällainen tumpelo.

Ole hyvä vain. Foorumeilla hehkutetaan Habanitaan yhtenä miehille sopivista naistentuoksuista, jolla on myös paljon käyttäjiäkin. Minä en sitä oikein näe. Ei se ole oikein miesten tuoksu, ei unisex-tuoksu, eikä ehkä edes tämän päivän naisille sopiva tuoksu. Jos joku tätä tuoksua pystyy pitämään, sen parempi hänelle. Onhan se ihan järkyttävän hieno tuoksu. Minun mielestä se haisee aika lailla huulipunalle, tupakalle ja verkkosukkahousuille. Ehkä se on tarkoitettu 20-luvun flappereille, jotka olivat liian tuhmia vitoselle? Ehkä sitä käyttävät avaruusoliot?

Jaakiem kirjoitti: Ole hyvä vain. Foorumeilla hehkutetaan Habanitaan yhtenä miehille sopivista naistentuoksuista, jolla on myös paljon käyttäjiäkin. Minä en sitä oikein näe. Ei se ole oikein miesten tuoksu, ei unisex-tuoksu, eikä ehkä edes tämän päivän naisille sopiva tuoksu. Jos joku tätä tuoksua pystyy pitämään, sen parempi hänelle. Onhan se ihan järkyttävän hieno tuoksu. Minun mielestä se haisee aika lailla huulipunalle, tupakalle ja verkkosukkahousuille. Ehkä se on tarkoitettu 20-luvun flappereille, jotka olivat liian tuhmia vitoselle? Ehkä sitä käyttävät avaruusoliot?

Ah, en malta odottaa, että pääsen nuuhkimaan Habanitaa! Rakastan haasteita ja tämäkin kuulostaa vähän haasteelliselta tuoksulta. Täytyy tunnustaa, että yleensä lähden aika uhmakkaasti ja vähän turhan itsevarmasti tuoksuhaasteisiin ja aika usein sitten häntä koipien välissä tai korvat muuten vaan luimussa tunnustan "tappioni" ja luikin takavasemmalle.

Habanita on niin iso ja vanhanaikainen tuoksu, että se on jo aika camp.

Olisiko tämä vähän kuin Habanita?

Mä en muuten jostain syystä ymmärrä ollenkaan Carmen Mirandan menestystä ja suosiota. Aina vaan kasvavalla jännityksellä siis odotan Habanitaa nenän alle.

Oli pakko vielä suhauttaa Galimardin Si tu savais'ta vähän iholle ja toiselle kädelle Accroche-Coeria. Si tu savais'ssa aivan ihanan ihana mandariini alussa (tai tangeriini se kai oikeasti on olevinaan), realistinen ja herkullinen ja ihana, nam! Tykkään! Tämä on sellainen Escadan kesätuoksu-tyyppinen.... Accroche-Coer tuoksuu mun ihollani jotenkin ihan erilaiselta kuin mitä sen nuottien perusteella pitäisi tuoksua. Minusta tämä on kyllä aika heliotrooppinen, mutta tässä ei kyllä kai pitäisi heliotrooppia olla...

Jep, ehkä Habanita on avaruusolennoille. Mä pidän monista miestentuoksuista ylläni, mutten näe Habanitaa yhtään miehisenä, se on iso likainen rouva, jossa on kummaa viehätysvoimaa, mutta jonka alle en halua tukehtua.

Tänään Bois d'Iris.

Ole hyvä vain. Foorumeilla hehkutetaan Habanitaan yhtenä miehille sopivista naistentuoksuista, jolla on myös paljon käyttäjiäkin. Minä en sitä oikein näe. Ei se ole oikein miesten tuoksu, ei unisex-tuoksu, eikä ehkä edes tämän päivän naisille sopiva tuoksu. Jos joku tätä tuoksua pystyy pitämään, sen parempi hänelle. Onhan se ihan järkyttävän hieno tuoksu. Minun mielestä se haisee aika lailla huulipunalle, tupakalle ja verkkosukkahousuille. Ehkä se on tarkoitettu 20-luvun flappereille, jotka olivat liian tuhmia vitoselle? Ehkä sitä käyttävät avaruusoliot?[/quote]

^Jaakiem... osuit aivan oikeaan.

"Jep, ehkä Habanita on avaruusolennoille. Mä pidän monista miestentuoksuista ylläni, mutten näe Habanitaa yhtään miehisenä, se on iso likainen rouva, jossa on kummaa viehätysvoimaa, mutta jonka alle en halua tukehtua."
Sumu, mun täytynee varmaan valita tuoksu meidän tapaamiseen uudestaan ^
Oletko muutes nyt sitten ajelemassa tästä meittiin ohitse pohjoista kohti??

Laitan sulle Kosmo-avaruusolento yksityisviestiä, kun aikataulu tarkentuu, mutta joo, tulossa ollaan:) Ja musta ois mielenkiintoista nuuhkia, miltä Habanita sun iholla tuoksuu

Eilisillasta asti Penhaligonin Douroa, 101-vuotiasta miestentuoksua.

Habanita on muuten yksi suuria suosikkejani ja käytän sitä ihan yhtä sujuvasti kuin muitakin ns.vintagetuoksuja. Tässä(kin) suhteessa taidan olla vähän kummajainen.

Musiikilliset assosiaationi liippaavat tähän suuntaan:
http://youtu.be/rRIOWZQs4Gg

Jatkan tänään koiruoho-teemalla - Nasomatto Absinthe.

Sekä tämä, että tuo EldO:n mustasydäminen petturi ovat ostoslistalla - mutta Absinthe etusijalla. Tässä sekä koiruoho, että vetiveri loistavat puisella alustalla - jota tukee maailman kaunein annostus vaniljaa. Kitkeränsuloinen, kellariarominen, metsäinen ja soinen vihertuoksu, jossa on mukana myös aavistus hillopurkeista, maustevarastosta ja viinakätköstä. Noitamainen keitos. Pakko saada.

Tämä tuoksu ei varmasti miellytä kaikkia - mutta olen oikeasti huvittunut, kuinka usein tuoksumakuni kohtaa mieheni tuoksumaun. Tämä on yksi niistä tuoksuista, joista hän on spontaanisti todennut "tuoksuupa hyvältä" kun tuoksu on ensimmäistä kertaa ylläni.