Tuoksut

Hyvän tuoksuiset kiitokset oivista vinkeistäsi ja neuvoistasi, Gogol! Ne auttoivat mukavasti jäljille! On ollut jännä huomata, että tuoksujenkin yhteydessä puhutaan nuoteista eikä esimerkiksi sävyistä - se tuntuu vähän hassulta, koska olen musiikin ammattilainen. Ilmankos ainakin minulla musiikki ja tuoksut inspiroivat toisiaan :) Tietynlainen tuoksu saattaa auttaa löytämään mielestäni oikeanlaisen tulkinnan ja tunnelman tietynlaiseen kappaleeseen tai musiikkiin yleensä.

The Guide -kirja on ollut harkinnassa hankkia, mutta sitä on hidastanut se epäily, ettei sitä liene suomennettu - vaikka kyllähän kiinnostavasta asiasta jonkinlaista tolkkua saa vieraallakin kielellä.

Mitä tulee fougereen, niin siitä ehkä olen jonkinlaisella hajulla; minulla on menossa toinen näyteputeli (mikä on aika harvinaista, koska yleensä yhden näytteen perusteella luulen tietäväni, kannattaako ostaa koko pullo vai ei) Houbigantin Fougere Royalesta, josta pidän oikein paljon, mutta silti olen kahden vaiheilla. Tuoksusta lukiessa on fougere-termikin tullut tutummaksi.

No, tuoksuelämyksin siihen asti, kunnes toivon mukaan opin hieman teoreettisempaakin analysointia! Kiitokset vielä!

PS. Kun Mozart oli vasta muutaman vuoden ikäinen pikku tenava, niin hän jonakin päivänä tapaili sointuja klavikordistaan - en muista nyt, olivatko ne terssejä vai kolmisointuja yleensä, mutta hän sanoi hakevansa ääniä, jotka tykkäävät toisistaan. Saman voisi kuvitella pätevän tuoksujen luomiseen.

Heips,
työpäivään tänään Estee Lauder:n Spellbound

Ok, no jos olet muusikko Jules niin analogioita on helppo löytää. Chypre-perheen pohjana on kolmisointu bergamotti-kukka-valkohankajäkälä.

Fougeret rakentuvat kolmisoinnun kumariini-laventeli-valkohankajäkälä ympärille. (Toiset puhuvat tammisammaleesta, mutta oikeasti kyseessä on jäkälä).

No, kuvittele että yksi kieli katkeaa mutta soittoa pitää jatkaa. Chyprejä on nyt vaikeampi tehdä kun pohjanuottia (valkohankajäkälää) ei sen allergisoivuuden vuoksi saa käyttää enää tuoksujen vaatimia määriä. Tilalle on syntynyt perussoinnun variantteja.

Helpoimpia sointuja sävelkuurolle ovat kaksisoinnun ympärille rakentuvat tuoksut, kuten patsuliruusut ja ambratuoksut (joiden pohjasointuna on lämmin labdanumin ja vaniljan kaksisointu).

Ja sitten on myös yhden sävelen ympärille rakentuvia tuoksuja. Solifloret, yhtä puuainetta tai vaikka vaniljaa esiintuovat tuoksut. Oikeasti ne koostuvat usein isosta määrästä erilaisia molekyylejä, muuten ne tuoksuvat usein latteilta. Mutta esim pelkällä betadamaskenonilla voi saada esiin jonkinlaisen ruusun.

No ei tämä oikeasti ihan näin suoraviivaista ole eikä musiikianalogia kanna kaikkialle, mutta auttanee eteenpäin? Parfymöörit tosiaan tuntevat paljon nuottiyhdistelmiä, jotka kuulostavat harmonisilta yhdessä, ja myös joukon riitasointuja, joiden käyttöä vältetään.

Mugler-viikko sai luvan päättyä eiliseen, 5 päivän aikana tuli kuitenkin 7 Mugler-pitoa.

Tänään vaihtelun vuoksi Guerlain - Habit rouge edc.

mukael kirjoitti:

toxu kirjoitti:Saattaa hyvinkin olla että tämä on miun mielestä tutustumisen arvoinen, toisin kuin suurin osa Pure-flankereista...

Ootko siis haistellut niitä aiempia flankkereita?

En ole haistellut yhtäkään Pure-flankereista. Erinomaisen B*Menin, ja surkean Ice*Menin jälkeen, joita en edes A*Menin flankereiksi laske, olen jättänyt Muglerin miesten tuoksut rauhaan.
A*Men on kaikkien aikojen suurin suosikkini, pyhä lehmä, enkä ole ollut kiinnostunut sen jalostuksista. Tiedän että suurin osan flankereista on ihan oma eläimensä, mutta silti...
Jos vertaisin tilannetta musiikin maailmaan, niin se olisi helppoa: Depeche Moden Violator on ollut aina suosikkilevyni. Se on mielestäni nuotilleen täydellinen albumi, se koskettaa syvältä, enkä muuttaisi siinä mitään. Kokonaisesta levystä on tehty monia remix-versioita, mutta ne eivät kiinnosta miuta pätkääkään. Mitä ihmettä ne voisivatkaan miulle tarjota?

Tiedän että joidenkin mielestä hassua on se, että jos Mugler olisi julkaissut nämä tuoksut aivan omina yksilöinään, ilman A*Men viittauksia, olisin luultavasti niille hyvinkin suotuinen...

Miulla tuoksuna tänään Patchouli 24 (Le Labo). Edelleen, nimestään huolimatta tämä ei ole juuri pätsiä nähnytkään. Nenässäni tanssivat lähinnä vanilja, vanilliini, koivuterva, balsami (styrax?), guaiacoli sekä castoreum. Yleisvaikutelma on savuinen, makean balsaminen, sekä pehmeän nahkamainen. Eräs parhaista tuoksuista koskaan, jos miulta kysytään. Tätä löytyy kaapistani, until death do us part...

Insolence Eau Glacee. Rakastuin tähän viime talvena, ja ostin pullon. Kuvittelin tämän toimivan helletuoksuna, mikä oli täydellinen virhearvio, silloin tämä haisee kitkerältä pölyiseltä ullakko-orvokilta, mutta nyt, kun on taas viileää, raikkaus ja ilmavuus tulevat esille.

Mulla kävi tänään täysin yllättäen todella huonosti L'Heure bleuen kanssa Ajattelin testata kun niin monet on siitä täällä tykänneet. Tänään suihkautin ranteelle ja haistoin rannetta ehkä aavistuksen liian aikaisin. En ehtinyt edes henkäistä ulospäin, saati käsittää miltä litku tuoksui kun sain massiivisen päänsärky- ja pahoinvointikohtauksen, joka ei kuitenkaan ollut minulle tyypillinen migreenikohtaus näköhäiriöineen ja valoherkkyyksineen.
Siinä sitten kiireellä hoipuin vessaan jynssäämään pois ja yökkimään Tuoksua en saanut ranteesta täysin pois ja vielä monta tuntia myöhemmin olo tuntuu olevan migreenikohtauksen partaalla kun tuoksu osuu nenään.
Ei ole kyllä vuosikausiin käynyt näin minkään tuoksun kanssa. Kokonaisuudessaankin ehkä pari kertaa elämässä. Olin kyllä myös vähän riskialttiiden hormonivirtausten vaikutuksen alla ja päätä särki vähän jo valmiiksi. Eli ei nyt sitten jäänyt mitään käsitystä tuoksusta ja saattaa vierähtää taas tovi ennen kuin uskallan kokeilla uudelleen.
Onko muille osunut näin äkillisiä kohtauksia kun tuoksuille herkkiä tuntuu tässäkin sakissa riittävän?

Gogol kirjoitti:Ok, no jos olet jne...

Gogol! Kiitoksia perusteellisesta alkuselvityksestä! Sointujen avullahan tämä on periaatteessa helppo tajuta. The Guide on nyt tilattu.

No, kuvittele että yksi kieli katkeaa mutta soittoa pitää jatkaa. Chyprejä on nyt vaikeampi tehdä kun pohjanuottia (valkohankajäkälää) ei sen allergisoivuuden vuoksi saa käyttää enää tuoksujen vaatimia määriä. Tilalle on syntynyt perussoinnun variantteja.

^ Gogol, sydämeni vuotaa verta tietäen että noita Chypre kukkaisia saa tästä eteenpäin aina vähempi. Mutta se saa enempi vaan rakastamaan niitä tuoksuja mitä minun on tuosta tuoksuperheestä.

Tänä aamuna oli niin pimeää ja syksyistä, ettei siihen auttanut kuin Ambre Sultan. Saatoin annostella vähän raskaalla kädellä ...

Chanel 19, extrait.

^Tuo on ehdottomasti kaunein versio tuosta tuoksusta.

Hieman vielä havaittavissa Tauerin LDDM:n kytemistä eilisillan jäljiltä.

Edelleen Jean Patoun Sublimea, voideparfyymina.

Maanantaipäivä ja maanantaiolo. Ilman tuoksua yritetään herätä arkeen. Haistelin eilen lähes kaikki ELdOt läpi, joen pitäisi kirjata niistäkin joku ajatus ylös.

Kuvittelin aamulla saavani synkeän maanantai-oloni pirteämmäksi L'Eau the One.lla, mutta toisin kävi, tunsin olevani vääränhajuinen kummajainen koko päivän. Lisäilen siis Moschino Couturea, se pelastaa aina pulasta.