Tuoksut

Kertoilen, jos olen tulossa Helsinkiin ennen tapaamista!

Tänään taisimme ihan vahingossa tilata pari viiniköynnöstä . Ihan vaan uteliaisuudesta. Pitäisi molempien olla avomaalla viihtyvää sorttia .

Ohoh, yllätyin kun tänään tarkastelin lähemmin olkkarin ikkunalautaa asuttavia orkideojani, nekin ilmeisesti viihtyvät tällä uudella paikkakunnalla! Jokainen niistä on kasvattanut uutta lehteä pitkin kevättä, ja jokunen tekee myös uusia ilmajuuria. Mutta yllätys oli melkoinen kun huomasin yhdessä orkideassa keikin! Ja toinen sen vieressä on kasvattanut uusia kukkavanoja vanhojen oksiksi ja niissä on jo nuppujakin! Tämä on muutenkin outo yksilö, ei kuivattavanut kukinnan jälkeen kukkavanojaan ollenkaan ja ne olivat jo ostaessa haarautuneet hassusti. Nyt se näyttää enemmän joltain pensaalta kuin orkidealta. Yhdestä toisestakin orkideasta pilkistää lehtien välistä toivon mukaan kukkavana, mutta saattaa se olla ilmajuurikin. Vielä on liian aikaista sanoa tuosta.

Mukavaa kyllä tosiaan, minulla on aina ollut jotenkin huonoa tuuria orkideojen kanssa. En ole ikinä saanut niitä kukkimaan toistamiseen, ja sitten olenkin antanut ne pois tai nakannut menemään kun ovat alkaneet näyttää vähemmän kauniilta ja on alkanut kyllästyttää. Nytkin meinasin heivata tuon surkeimman yksilön, sillä se tiputteli lehtiä talvella ja on muutenkin tosi ankean näköinen. Onneksi en tehnyt sitä, sillä tuo on juuri se tapaus joka kasvatti itselleen keikin!

Kasvit selvästi käsittävät, kun niitä uhkaa kuolemantuomiolla

Mahonia availee kukkiaan. Tuoksu on hunajainen ja sangen indolinen. Varmaan ensi viikon lämpimillä on huumaavimmillaan.

Tänään pitäisi saada iso istutuslaatikko valmiiksi, sille tulee kokoa hulppeat 4m x 1,3m ja korkeuttakin taitaa olla kuutisenkymmentä senttiä. Löysin netistä kotimaisen lehtikuusituottajan, jolta sai kakkoslaadun lautaa todellakin sopuhintaan. Naulaamisessa pitää olla lehmän hermot - ongelma ei tietenkään ole siinä, etteikö naula puuhun uppoaisi vähitellen, mutta lehtikuusi on niin kovaa, että isokin naula alkaa käyttäytyä kuin juusto isommilla iskuvoimilla.

Muutenkin haluan kiiruusti hyötypuutarhan istutuskuntoon.

Kami, ymmärrän sun sinisadehaavetta

Olen huomannut, että suomalaiset välttävät istuttamasta rakennuksen seinällä köynnöstäviä kasveja tai säleikköpuista. Pelkäävätkö kasvin vahingoittavan rakennusta?

Meidän mökin eteläseinustalla kasvaisi säleikössä vaikka vaativakin eteläinen kasvi, on sen verran lämmin paikka.

Ymmärtääkseni jotkut taloyhtiöt ovat kieltäneet seinille nousevat kasvit juuri rakennuksille aiheutuvan vahingon vuoksi. Siitä en tiedä, aiheutuuko vahinkoa vai.

Olen ollut todistamassa tapausta, jossa vanhan puutalon lautaverhoilu oli parhaassa kunnossa köynnöskasvin alta (nopeasti kuluva eteläseinä). Samoin meillä saunan seinää kiipeävä köynnöshortensia näyttää pikemminkin suojaavan seinää. Ainakaan vanhaan tapaan rakennetussa talossa köynnöksestä ei kyllä isompaa haittaa ole - laudoituksen tippalautojen alapuolia voi vähän seurailla, ne tuppaavat lahoamaan pysyvästä kasvikosketuksesta. Ja räystäät kannattaa pitää vapaina jo senkin takia, että saa pidettyä rännit siistinä.

Mutta voimakkailla kiipeilykärhöillä varustetut kasvit kyllä vaurioittavat esim. rappausta. Tosin aika harvat köynnökset ovat näitä, lähes kaikki tarvitsevat kiipeämiseen erillisen säleikön ja jopa sitomista käsin - tulee mieleen tuntemistani ainoastaan imukärhövilliviini ja tuo köynnöshortensia, sinisadekin saattaa kuulua noihin. Köynnöksen alaskiskominen on tietysti aina juttu sekin, mutta otetaan sitten vastaan jos joskus tulee..

Hyötypuutarha on kuosissa, pavut, rucolat ja minisamettikukat ainakin ovat jo itäneet!

Säiden ja pihatöiden määrän puolesta olisimme jo voineet vaikka muuttaa mökille, mutta puoliskon sairastelu on nyt rajoittanut harrastusta. Sunnuntaina kävin hoitamassa kiireellisimmät jutut, eli kastelemassa vielä ruukuissaan kuistilla kasvavat vihannesten taimet (kurpitsoja, kurkkua, tomaattia). Sileälehtinen persilja kylvetty, itää hitaasti. En muistanut hankkia retiisin siemeniä persiljarivien merkiksi, vanha kikka. Mangoldit ovat itäneet penkissä. Nurmikko on pöyristyttävän pitkä, mutta en ehtinyt leikata sitä.

Luumupuut ovat jo kukkineet, terälehdet maassa lumena. Omenat kukassa, pölyttäjiä liikkeellä. Myös Sikkola-kirsikka kukkii. Sikkola tekee kyllä makeita marjoja, mutta ne ovat niin pieniä, että niitä on hankala valmistaa tai säilöä.

5-6 -vuotias Victoria-luumupuu on murheenkryyni, ei kuki vieläkään. Ongin jostain tiedon, että jos hedelmäpuun jalostuskohta jää mullan alle, puu ei kuki. Meillä se voisi tapahtuakin. Jäykällä savimaalla hedelmäpuut on istutettu "kummulle". Tarkoittaa, että istutuspaikalta kaivetaan savea pois, tilalle hiekkaa ja multaa. Multaa lisätään joka vuosi, ideana se, että mullan vajotessa juuret eivät joudu saveen, jonka talvimärkyys tappaa hedelmäpuita.

Nyt aion ryhtyä tylyttämään Victoriaa, ei enää mullan lisäystä, pari kärhöä kasvamaan sen tyvelle. Yleensä kasvit piristyvät kun niitä lakkaa paapomasta. - Muuten puutarhassa kaikki kuten pitääkin. Norjanangervoaita kukkii, kuin lumen peitossa.

Näyttää tulevan hyvä hedelmäsato Tosin liikkeellä tuomenkehrääjäkoita, mutta niistä tuskin suuria tuhoja.

Onko sulla Kami siperianiiristä? Se on siro kaunotar! Jos ei, saat meiltä syksyllä. Ei tarvi mitään vaihdossa.

Kelepaa!

Parituhatta neliötä pihaa nielee ihan järkyttäviä määriä kasveja

Valtava lääni Iris sibirica taitaa olla nimeltään siperiankurjenmiekka. Tieteelliset nimet ei snobbailua, pysyvät parhaiten mielessä kun lukee puutarhajuttuja eri kielillä.

Jos mulla olisi noin paljon tilaa tekisin ekaksi syreenimajan

Tilasin lisää pioneita .

Pionien tuoksu on aivan upean kiehtova - ja siinä on ihmeen isoja eroja lajeittain. Naapurin pihalla on ihastuttava valkoinen pioni, sen terälehdissä on hippusia kirkkaanpunaista. Tuoksu on aivan huumaava, pehmeän kukkainen ja aavistuksen piparkakkumausteinen. Siinä voi erottaa kanelia, inkivääriä ja kardemummaa. Katselin pionien kuvia ja vakuutuin, että lajin on oltava joko Festiva Maxima tai Festiva Supreme. Tilasin molemmat - ja pari muuta...



Meidän toinen vanhoista pioneista avasi ensimmäisen kukkansa. Väri on voimakas pinkki, keskustaan vaaleneva. Tuoksussa on häivähdys ruusua. Myös tänä vuonna hankituista yksi tai kaksi saattaa jo kukkia!

Jos puutarhassa on vanha pinkki pioni, se on suurella todennäköisyydellä Sarah Bernhardt.

Mulle pionit on vähän hämärä kohta. Kaksi pionia on: Karl Rosenfeldt ja Bowl of Beauty. Pärjääväät joten kuten. En ole käsittänyt, kuinka paljon vapaata tilaa peijooni tarvitsee ympärilleen. Pienessä pihassa tila ei tahdo riittää, etenkin kun pitää olla seurustelu- ja koiran riehumistilaa. - Naapureilla upeita pioneja. Minusta komeita suurena massana.

Kylmyyden takia meillä harsot jatkuvasti kasvimaan päällä. Ruukkuistutukset koottu pihapöydän alle, päällä harso telttana Omenaa ja luumua tulossa paljon. Meidän täytyy joskus opetella siiderin valmistus kotona.

Ei ole Sarah, on liian tumma pinkki ja ulkoterälehdet erottuvat sisäterälehdistä suurempina ja selkeämpinä, kukka taitaa olla vähän pienempikin. Otin auenneista kukista kuvia tänään - kunhan viihtyisin sisällä sen verran, että saisin kameran purettua.

Harvoin olen ollut näin kyllästynyt mökkiin ja puutarhaan.... mökillä ollaan käyty lähinnä tyhjentämässä sadevesisaaveja