Tuoksut

Missä se iiris on . Ei porgkanaa, ei kukkaa minun nenääni, no ehkä aavistus sellaista puhtoista yleiskukkaisuutta, raikastinmaista. Eikö tässä muka ole piparminttua? Edelleenkin avaus haisee minusta ihan minttusuklaajäätelöltä , töräytin uudestaan . Jopa minttuinen viileys tuntuu nenässä.

Pakko kai sen on olla kardemumma, mutta tuoksuu kyllä niin piparminttuiselta, että...

En voi kyllä sanoa löytäväni tästä hunajaakaan, makeutta kyllä, mutta suklaista ja hyvin pehmeän vaniljaista. Puu / pihkapohja on minusta tässä kovin synteettisen oloinen.

Neeeext!

Tänään ehtisinkin - mutta onkohan tuo Sycomore vielä turhan vahva .

Tämä ysi on sellainen tuoksu, että lyhin kuvaus kokonaisuudelle varmaan olisi se, että olisin ainesosien perusteella odottanut Iris Orientalin tuoksuvan vähän tältä. Itse asiassa jouduin hakemaan pullon ja varmistamaan etten takuulla ole suihkinut kasia ja haista sitä ihan toisin tänään...

Tuoksussa on minusta siis pinnassa iiris, jota saattaa tukea vähän muukin kukkanen. Ihon lähellä tuoksu on puuterinen, mutta meikkimäisyyttä vähentää pehmeä animaalinen sivujuonne, etenkin alkuun melkeinpä heinämäisen lantainen, mutta todella miellyttävällä tavalla, mistään haastavasta juonteesta ei todellakaan ole kysymys. Avaus on hyvin tiivis, ounastelin jopa pehmeää mokkanahkaiiristä, mutta eipä tämä oikeastaan siihen suuntaan kääntynyt. Ilmassa leijuu jotain aivan muuta kuin ihon lähellä, ilmavaa vaniljaa, joka muistuttaa minua kovasti Eau Duellesta, iiris värjyy seassa ja tässä on kyllä myös raikkaanpehmeää mausteisuutta, olisin tätä arvellut hyvin kevyellä kädellä käytetyksi kardemummaksi tai ehkä sahramiksi, jota en koskaan haista kovin voimakkaana enkä totta puhuen tunnista mitenkään varmasti. Tuoksussa on myös puuta, melko seetrisen aromista ja alla taitaa olla myös pehmeää pihkaa ja ehkä kevyellä kädellä käytettyä melko puhtoista myskiä. Mutta pohjalta saattaa toki ajan mittaan löytyä muutakin.

Jännittävää tässä tuoksussa on juuri tuo onnistunut kerroksellisuus - ilma etäältä ja ihon läheltä tuoksuvat aivan erilaisilta. Kukan terälehdet kohoavat raikkaan vaniljan ja puuaromien kanssa ylös kirkkaina ja kuultavina, puuteriset juuret, pihkaisuus ja maanläheisyys tuntuvat ihon lähellä. Vaikka tuoksun aura on vaniljainen, se ei ole mitenkään erityisen makea, eikä syötävä. Tuoksu vetää minua todella paljon puoleensa, pelkään, että ostoslista saa jatkoa. . Tuoksu on hienostunut, jotenkin hyvin vaivattomalla tavalla. Se on lämmin, mutta ei tukahduttava, sen kukkaisuudessa ei ole mitään pikkusievää, mutta toisaalta ei mitään dramaattista suurieleisyyttäkään. Kokonaisuus on vaan kaunis ja luonteva, ehkä hivenen nostalginen ja aavistuksen melankolinen. Moderni, mutta perinteitä kunnioittava. Tämän tuoksun uskaltaisin ehkä jopa ostaa lahjaksi joillekin ihmisille.

Äkkiä ratkaisu kehiin, Mukael! Kuulostaa niin kiintoisalta!

Nooh, heti matto jalkojen alta: lopetettu tuoksu

Sisältöä mm. ambrette seed absolute extra, white pepper CO2, notes of cumin, white honey, jasmine sambac, black plum, Tonkin musk -headspace and benzoin Laos orpur.

Tuju ja tiivis (mutta ei tosiaan tukahduttava, varsinkaan kohtuullisella annostelulla) jasmiini-hunaja-myski avaus, jossa on Juustoportin musta kirsikka -jogurtin happamanmakea vivahde (varmastikin Givaudanin labrassa tehty headspace, jota ei vain ole tekijänsuojalakisyistä mainittu ). Tämä on se tuoksu josta kumppanini totesi pullon suusta haistettuaan "Hyi *köh köh*, haisee siltä ku joku ois jättäny pissat pönttöön viikoksi". Linkkasin tästä myös youtube-videon, jossa testaaja saa aika tautisia mielikuvia... Munkin nenään tämä on selkeästi "hajuvesi-animaalinen" mutta en mä tästä mitään luotaantyöntäviä syvyyksiä saa. Ja kuminaa/jeeraa mun on vaikea erottaa irti tästä, ehkä sekin lisää joillekin sitä skank/body odour-faktoria, itse en tunnu olevan sille niin herkkä. Kamichakaan ei taida olla.

En ihmettelis vaikka tässä ois iiristäkin, musta tuntuu että tämän tuoksun nenä Yann Vasnier sitoo sen monesti myskeihinsä ja sellaiseen tiettyyn samettisuuteen tai mokkaisuuteen tuoksusta riippuen. Iiris-maininnan muistuttamana haistelin ohimennen äsken Divinen L'Homme de Coeuria (woody iris) ja jotain "sukuvikaa" on kyllä havaittavissa, joskin L'Homme de Coeur on mun nenään huomattavan viileä siinä kun tämä ysi on lämmin. Ja jännä juttu tuo melankolisuuden maininta, ehkä joo tässä ysissä on just sitä kanssa.

Toinen mun mielestä selkeä sukulaistuoksu tälle on SixScentsin "M". Sokko-ysi on tullut vuonna 2009 ja "M" vuonna 2010. Muistan että jossain videossa (jota en näköjään löydä enää mistään, damn) Yann Vasnier puhui M:n tekemisen kohdalla että siinäkin ensimmäisenä lähtömateriaalina oli Tonkin musk -rekonstruktio, lopputulos on toki painottunut eri tavalla. (Vaikea tietty sanoa miten selvänä näkisin yhteyden jos en tietäisi nenää samaksi)

Ysi oli Tom Ford - Urban Musk. Taidankin laittaa tätä tänään

Minusta tämä on tosi juuriporkkanainen tai aavistuksen porkkanansiemenmäinen tuubista haisteltuna, mutta joo, myös myskinen, tästäkin tulee mieleen se myskiöljypullo, jota ohimennen nuuhkaisin egyptikaupassa. Todella helppo myskituoksu, miellyttäviä sävyjä, mutta ei mitenkään tylsä, kauniita kerroksia myskin päällä. En löydä tästä luumuakaan, en olisi mitenkään kuvaillut tuoksua edes hedelmäiseksi. Hunajaisuus (ei mitenkään siirappisen makea) minun piti itse asiassa kyllä mainita, se oli yksi yhteys, joka sai minut miettimään tuota Iris Orientalin nuottilistaa.

Esim. Aziyadessa jeera on ihan selkeä, tästä sitä ei kyllä helpolla löydy. Kuminanvihaajan ei tarvitse vältellä. Mutta eikö tässä muka ole vaniljaa? Aktivoikohan uusi tuoksu jotain allaolevaa iholta, nimittäin vaniljaisuus on minusta ihan selkeää... ...eikun se on tietty tuo benzoiini. Onpas mainiota tässä! Itse painottaisin sen tuoksuaineksena huomattavasti korkeammalle, kuin Fragranticalaiset ovat äänestäneet.

M on niin paljon hedelmäisempi, makeampi ja erisävyinen myskeiltään, että en osannut näitä yhdistää kyllä ollenkaan.

Skank factorherkkyys ei minulla todellakaan ole korkea, minusta niin monissa hyvissä tuoksuissa on mukana säröä, pidän (hyvänhajuisten) ihmisten (ihmisissä on kyllä myös tosi pahanhajuisia) ja eläinten tuoksusta - ja niin monet hyvältä maistuvat asiat haisevat pahalta.

Tämä menisi kyllä vakavalle harkintalistalle, jos ei olisi lopetettu .

On kyllä myös pakottamattomalla tavalla sensuelli tuoksu, voi nam...

Tuosta juuriporkkanaisuudesta/porkkanansiemenestä tulee mieleen että onko sulla Kamicha selvä oma käsitys ambretten tuoksusta? Mun mielestä siinä on joskus semmosta juuriporkkanaisuutta ja porkkanansiemenmäisyyttäkin, ei tosin yleensä samalla volyymillä kuin (joissain) iiriksissä. Aloin pohtimaan että ehkä tuossa absoluutissa saattaisi sitä ulottuvuutta olla vielä enemmän kuin jossain extractissa (johon puolestaan olettaisin uuttuvan enempi vain sen "kasvimyskisyyden")

Ainiin, vink vink esim. Geraldilla näyttää yhä olevan 10ml dekanttina tarjolla, jos hotsittaa.

Ei ole selvää käsitystä, todellakaan. Hmmm.... ...pitäisköhän... ...dekanttejahan ei lasketa...

Mulle tuli jo tuota Kamichan kuvausta lukiessa mieleen L'homme coeur.

Olen samaa mieltä myös iiriksestä. Haistelin eilen MPG:n Bleu iris grisiä, niin sen iiris oli jostain meikkivoiteen ja turboporkkanapiltin väliltä.

Vainuilin tänään kymppiä. Mikä päräyttävä alku vihreää mausteisuutta - varmaankin ainakin kardemummaa ja kaneliakin ehkä - mutta alta työntyy kumina (jeera) ja passaa kokonaisuuteen niin että! Kerrassaan kutkutteleva avaus! Mausteisuus haipuu hiljalleen, tosin karhea kumina jatkaa aika pitkään - ja alta paljastuu aromikas hesperidi, jolla on yllättävän pitkä elinkaari. Tässä se vielä puksuttelee hädin tuskin erottuvien mausteidenrippeiden ja hyvin nenänmyötäisen myskin voimalla. Sitrukset ovat miellyttävästi happamia eivätkä kovin makeita. Seetriä voi olla alla myös häivähdys. Pidän siitä, miten jeera karhentaa sitrusaromia tuoksun alkupuoliskolla, etäältä aromi on yhdessä miltei heinämäinen.

Tämä olisi luonteva ja helppo kesätuoksu, tosin saattaisin pitää siitä vielä enemmän, jos mausteisuus viipyisi sitrusten seurana pidempään. Kumina toimii tässä ihan kympillä. Kokonaisuus on laadukkaan oloinen - mutkaton ja ilahduttava, kuin kaunis pianoriffi ja lempeä melodia. Toimii aina.

Hähää, kymppi oli Cartier - Déclaration!

Oon ite aatellut hommata minipulloni seuraksi kunnon putelin tässä kevään mittaan. Muutama vuosi takaperin tyyppäilin tätä ja sitä Essence-versiota, ja päädyin lopputulokseen että tykkäsin Essencestä enempi, mutten kuitenkaan hankkinut sitä koskaan. Nyt kun oon testaillut taas niin tunnun tykkäävän perusversiosta enempi... Essencessä on enempi tavaraa pohjalla, mutta jotenkin se tuntuu keikkuvan pappa-tuhnuisella rajalla. Pitää jatkaa tunnustelua vielä vähän

Ooh, ihan totta! On kyllä hintansa arvoinen puteli - ja tätä perusversiota voi kyllä todellakin pitää täysin unisex -tuoksuna. Mausteisen vihreä avaus saa sukat pyörimään jaloissa! Taitaa ilmestyä minunkin kokoelmaani kun tätä saa niin törkyhalvalla netistä. Nyt on pakko haistaa se colognekin.

Ja pullokin on ihan tyylikäs.

Kumina .

Jahas, haistelin tänään numeroa 11. Tuoksuipa aika lailla Hermes'n Voyagelta , oliko tämä se parfyymiversio? Päivällä en päässyt vertaamaan ja nyt on vähän myöhäistä, ei ole tuoksusta paljon jäljellä ja aion illaksi laittaa muuta.

Joka tapauksessa - pulloa nuuhkaistessa voisi kuvitella saavansa jopa ambraa, mutta tuoksun avaus on mausteinen, pippurinen ja kardemummainen - sekä sitruksinen. Siinä on etenkin alkuun Ellenamaista tilantuntua, tuoksu on raikas, mutta siinä on myös pureskeltavaa mehevyyttä. Oman Voyage EDP:ni drydownin muistan kuitenkin hieman erilaisena - siitä jää iholle hyvin samantyyppinen jälki kuin D&G:n Light Bluesta - ambroxaninen seetrivetoinen puuakkordi ja sitrus hengittää edelleen sen päällä. Tämän rippeet ovat ehkä hieman myskisempiä, vähemmän puunuottisia / "valkoambraisia", mutta sitrus takertuu sitkeästi tähänkin. Vähintäänkin läheinen sukulaistuoksu.

Mitäs tämän tunnelmasta sanoisi? Olen viehtynyt sekä Light Blueen, että Voyageen samoista syistä, ne ovat raikkaita ja helppoja tuoksuja - vaikea kuvitella näiden ärsyttävän ketään jos nyt ei yliannostele raskaalla kädellä. Ne kestävät erinomaisesti - ja niissä on minulle juuri sopivasti "puhtautta" niihin päiviin, kun haluan ehdottomasti tuntea oloni raikkaaksi. Sitrusten sävyt ovat miellyttäviä, miltei poreilevia tuoksun alkuelinkaaren aikana. Mitään suurten tunteiden tuoksuja kumpikaan ei ole - eikä tämäkään - mutta toisaalta en keksi niistä oikein moitteen sijaa. Sopivat sisäiselle suomenruotsalaiselleni. Tuoksumaailman ambient-soundeja.

Nro 11 oli täysin random poiminta näytelootasta: Van Cleef & Arpels (Collection Extraordinaire) - Cologne Noire.

Mussa(kaan) tää ei saa oikein mitään tuntemuksia aikaan "ihan kiva" -ajatuksen lisäksi. Vähän inkiväärillä ja pippurilla taitettua sitruksisuutta ja mun makuun aika yksioikoinen puinen pohja. "Noire" määrettä en kyllä oikein käsitä tämän(kään) tuoksun yhteydessä. On muuten Buxtonin tekemä.