Tuoksut

Mohn: Iso E Super ei onneksi nouse tässä tuoksussa Tresor-tyylisiin mittoihin, vaan sitä on pohjalla kevyehkösti. Itse sen haistan siitä juuri ja juuri, kun tiedän, mistä etsiä. Mielestäni yksittäisten nuottien löytäminen ei ole mitenkään merkityksellistä, koska ihmiset kokevat ne niin eri tavalla. Toisekseen, kuten Toxu ja Gogolkin ovat foorumilla maininneet, Gardenia on kuitenkin ennen kaikkea styrallooliasetaatilla jne loihdittu fantasianuotti.

Kaikki tähän mennessä kokeilemani tuoksut joissa tietääkseni on Iso E Superia ovat juurikin olleet tuollaisia blotchy-tuoksuja minulle. Ne häviävät jossain vaiheessa joko kokonaan tai osittain ja annostelen niitä erittäin raskaalla kädellä eli siis todellä epäympäristöystävällisesti. En uskalla niitä sen takia käyttää ja toki minua vähän häiritsee myös ajatus siitä, että en haista tuoksua kokonaisena, että siitä jää jotain puuttumaan omassa nenässäni. Mutta se mitä ykkösestä haistoin oli kyllä aivan ihanaa!

Aigu kirjoitti:Mohn: Iso E Super ei onneksi nouse tässä tuoksussa Tresor-tyylisiin mittoihin, vaan sitä on pohjalla kevyehkösti. Itse sen haistan siitä juuri ja juuri, kun tiedän, mistä etsiä. Mielestäni yksittäisten nuottien löytäminen ei ole mitenkään merkityksellistä, koska ihmiset kokevat ne niin eri tavalla. Toisekseen, kuten Toxu ja Gogolkin ovat foorumilla maininneet, Gardenia on kuitenkin ennen kaikkea styrallooliasetaatilla jne loihdittu fantasianuotti.

Täh! Gardeniako on fantasia nuotti? Köh, mulla taitaa olla vähän liian "ruusuinen" kuva hajuvesien valmistelusta ja kukkien poiminnasta.
Mitä muita on tuollaisia fantasia nuotteja??

Köh, en ole tässä kyllä mikään superasiantuntija, mutta muistaakseni kukista ainakin kielo on ihan aina synteettinen ja olisikohan ainakin kuusama. Esimerkiksi tuberosasta saadaan todella kallista öljyä, mutta suuri osa tuberosanuoteista tehdään kyllä ihan synteettisesti. Esimerkiksi jasmiinin voi aika hyvin kopioida jo kuudella molekyylillä. Täytyy muistaa, että luonnonöljyt ovat ihan tuhottoman kalliita ja toisaalta myös harvinaisia. Sitten tulee kanssa tämä IFRA-ongelma, eli esimerkiksi tammisammalesta saatavat aineet täytyy aina kuitenkin käsitellä tarkkaan allergeenien poistamiseksi jne.
Tässäkin kannattaa erottaa synteettisesti valmistetut luonnossa esiintymättömät molekyylit (Iso E Super) ja toisaalta synteettisesti valmistetut luonnolliset molekyylit (eugenoli, hedioni). Muistaakseni styrallooliasetaattia on gardeniassa ihan luonnostaan, mutta gardenia-nuotti tehdään synteettisesti valmistetuilla molekyyleilla. Varmaan jollain muulla on tästä enemmän tietoa tai paremmin artikuloituna...

Tiare-kukasta (gardenialajike tietääkseni) tehdään enfleurage-menetelmällä absoluta. Epäilen silti vahvasti, että suurin osa kaupallisista tiaré-nuoteista on synteettisiä.

Mielenkiintoinen keskustelunaihe sinällään. Tähän sarjaanhan kuuluvat myös elintarviketeollisuudessa esimerkiksi vanilja- ja mansikka-aromit. Suurin osa niistä tehdään synteettisesti.

Kiitos Aigu, mua kyllä kiinnostaa kovasti mitäs nämä ihanuuden on nielleet.

Musta on mielenkiintoista, miten jotkut nuotit tuntuvat nenään synteettisiltä, toiset eivät. Miten oikeassa nenä on? Mä en ole vielä törmännyt valkokukkaan, joka tuoksuisi luonnolliselta. Jotkut puunuotitkin tuoksuvat teknisen työn luokalta polyuretaanin viilaamisen jäljiltä.

No tuo valkokukkakysymys on askarruttanut minuakin. Esimerkiksi Kenzo tekee ihan reilusti synteettisiä nuotteja, jotka eivät edes yritä välttämättä kopioida mitään luonnollista kukkaa. Hyvänä esimerkkinä mieleen tulee Kenzo Power. Puunuoteissahan käytetään esimerkiksi pineenejä, joita tulee puuteollisuuden sivutuotteista. Joku kemianteollisuuden prosessi saattaa tuotaa sivutuotteena yhtä parfyymiteollisuudessa käytettävää molekyyliä. Näiden raaka-aineiden reitit ovat todella monimutkaiset ja mielenkiintoiset.

Tämä on miulle samaan aikaan todella mielenkiintoista ja haastavaa, sillä vaikka olen harrastanut tuoksuja muutaman vuoden, eivät Aigun ja kumppaneiden loihtimat, pääsääntöisesti hyvin traditionaalisella tavalla feminiinisiksi luokiteltavat tuoksut, ole koskaan kuuluneet omaan repertuaariini. Siis, tuoksuilla ei ole sukupuolielimiä, mutta en vain ole kokenut tämäntyyppisiä tuoksuja omaksi jutukseni. Siksi kokemukseni niiden suhteen on hyvin hyvin rajallinen.


Nro 16.

- Kirkkaita aldehydejä alkuun, kera tuoreen kukkakimpun (ruusu ja jasmiini). Accord on todella tuttu monista klassikko feminiineistä. Se leikittelee nenässä tuoksuen ylikypsiltä hedelmiltä, kynsilakalta, ja myskiseltä saippualta. Yhdessä ja erikseen.
Pohjalta tulee esiin suksivoidetta, kuivaa ruohoa ja pahanhajuista hengitystä. Kestävyys tuntuu aivan erinomaiselta, ja projektio on juuri sopiva.

Tämä on hyvin vanhanaikainen naisten tuoksu, joka vaatii mieheltä isoja palleja, homo iltaa, tai ainakin Morten Harketin ulkonäköä. Turha tästä äijien muuten on haaveilla.

Tämä on aivan virheettömästi sekoitettu (ei kai skannattu?). Sen ainut fiba piilee siinä ettei se tarjoa mitään uutta. Tämä show on nähty moneen kertaan aiemminkin.

Tuoksu on mielestäni siis fantastinen, mutta ainut mahdollisuus minkäänmoiseen menestykseen olisi nokkela ja nerokas markkinointi. Onnea siihen.


Nro 15.

- Tässäkin lienee hieman aldehydejä, mutta paljon paljon hillitymmin. Haistan latvassa selkeän marja-noutin, joka tuoksuu välillä vadelmalta, ja sitten mieleen pulpahtaakin metsämansikka. Kesäinen. Kun tuoksu kuivuu, olen haistavinani hapokasta karpalomehua, hapankirsikkaa ja puista ambraa. (Karanal, Ambrocenide?) Kukkia myös mukana. Jotain orvokkimaista tässä.
Alta työntyy esiin typykkämäinen vanilja. Valkoista myskiä ja tonka papua myös, ehkä. Jotain aavistuksen kitkerää mukana. Mieleen tulee söpö 16-vuotias seinäruusu limudiskossa jonka olen juuri päättänyt pistellä poskeeni.

Tämä on ylläolevaa selvästi modernimpi. Jälleen erinomaisesti toteutettu, mutta omaan makuuni nähden liian nätti ja muodikas. Tuoksun kehityskaari jättää myös toivomisen varaa. Se kestää sinänsä hyvin, mutta tämä on juuri sen tyypin tuoksu, jonka kohdalla olen varma että monet mieltävät räväkän alun ja himmeähkön pohjatuoksun välisen radikaalin eron heikoksi kestävyydeksi, vaikkei se sitä oikeastaan ole.

Nro 14.

- Tässä on selkeästi ollut tarkoituksena luoda maskuliininen tuoksu.
Latvassa keuhkoavat kirpeät sitrukset ja yrttisekoitus. Ilman että niistä mitään tässä välttämättä todellakaan on, mieleeni tulee nyt ainakin bergamotti, laventeli, salvia, koiruoho sekä korianteri.
Sydämessä on mausteista kukkaisuutta tyyliin pippuroidut kurjenpolvet ja neilikat.

Pölyinen, mokkanahkainen pohja hohtaa vihreää. Selkeästi jotain eläimellistä, kietoutuneena yhteen synteettisten puunouttien kanssa. (castoreum?)
Haistan myös jotain hiukan suitsukkeeseen vivahtavaa puuta tai balsamia. Oisko tässä ripaus styraxia? Ja sammalta nyt ainakin?

Numeron neljätoista aloitus on luonteeltaan mielestäni hiukan turhan brutaali ja demomainen, mutta (jyrkäksi osoittautunut) drydown ei ole lainkaan hassumpi, vaikkakin se on täyteläisyydestä edelleen yhtä kaukana kuin altaallinen El Tiempoa. Se tuo mieleeni joitakin old school klassikoita, tummien ja nahkaisuuteen taittuvien fougere-tuoksujen sarjassa.

Tämän tuoksun työnimi oli varmasti "Jaakiem - Les choses sérieuses commencent" :-)

Kantavuus jättää yhden testin perusteella toivomisen varaa: tunnin jälkeen annostelusta iholla keikuttelee vain ohuen läntä sahapurupohja. Tämä monotonia tosin sitten näyttääkin kestävän lähes ikuisuuden...




Nro 13.

- Latva tuoksuu siltä kuin olisi tehnyt ämpärillisen alkoholipitoista simaa, kaapinut siitä sitruunat, ja haistelisi nyt niitä. Tykkään.

Tämä on selkeästi klassinen Eau Fraiche / Cologne tyyppinen sitrus-kukkatuoksu. Sitruunaa, bergamottia, verbenaa, rosmariinia, petitgrainia ja valkokukkia, sammal-myski pohjalla. Tai jotain whatever.
Hyvin unisex, ja kaikessa yksinkertaisuudessaan erinomaisen miellyttävä kumppani kuumille kesäpäiville, tai vielä parempi, sohjoisiin helmikuun rientoihin tuomaan lisää energiaa.

Hyvä kestävyys tässä, ja pidän erityisesti siitä miten se vastaa ihon lämpötilan vaihteluihin!

Eihän tässä mitään uutta ole, mutta mitäpä sitä nyt pyörää toista kertaa keksimään.

Kenelläkään muulla ei taida olla setissään numeroita 13 ja 14, joten kommentoin niitä lyhyesti.
Ensin onnittelut Toxulle ilmiömäisen tarkasta nenästä. Numeron 13 huipussa on todella hyvin vahvaa sitruunaa ja verbenaa. Mukana komppaamassa myös laventeli. Keskellä juurikin valkokukkaa ja sitten mäntyä ja muita puita. Pohja myski-sammal. Aika tyhjentävä analyysi.
Tämähän oli "Le secret de M. Aigu". Arkinen työhevonen, joka ei todellakaan tuo mitään uutta, mutta sopii hyvin päivittäiseen käyttöön.

Numero 14 on ihan uusi resepti, joka on nyt kypsynyt puoli vuotta. Eläimellisyys on peräisin sivetistä. Sivetti tuntuu resonoivan voimakkaasti huipun teenuottien kanssa. Toxu löysi myös hyvin keskiosaan piilotetun neilikan, jota on annosteltu todella varovasti. Pohja on todellakin anti-täyteläinen. Ilmavaan myskipohjaan on tökitty muutamia puisia, vaniljaisia ja vetiver-nuotteja sekä hiukan paksua hedelmä-ambraa (tai whatever). Itselläni tämä tuoksu menee todella makeaksi iholla, sahanpuru taas haihtuu nopeasti.

Joo ja 14, yrtit & laventelit ja bergamotti - check. Kyllä löytyy. :)

Nro 12.

- Tämä on viileä kukkaistyttö joka laulaa sammaleenvihreässä mekossaan appelsiinipuusta, siitä miten hän sen alla ollessaan tajusi kuinka helvetin ärsyttävä tyyppi on Krista Siegfrids, ja siitä, ettei hän suutelisi tätä vaikka nainen olisi kastettu hunajalla.

Nro 11.

- Tämä on viileän kukkaistytön alter ego; 60-vuotias varhaiskäpy, joka hallitsee hirmuvaltaisesti koko Eurooppaa. Ja nyt, rangaistukseksi siitä ettei Unkari voittanut Euroviisuja, hukutetaan kaikki maata äänestämättä jättäneet gulassiin. Armottomasti.
Ja ne, jotka Unkaria äänestivät, joutuvat koko loppuelämänsä ajan juomaan 10 litraa Magyar Fehér Boria päivässä, rangaistukseksi siitä, etteivät äänestäneet useammin.

Aigun sokkopussit

Tuoksu #5

Tämä tuoksuu mun nenääni lämpöiseltä patsulilta. Olisko mukana myös jonkin verran laventelia ja ihan vähän pissaisuutta (jasmiini?). Lämpötila on ehdottomasti lämpimän puolella. Aika täyttävä tuoksu mielestäni, suht vahva ja voimakas. Vanhempi glamouria uhkuva Hollywood-tähti, pikkuisen diiva, erittäin itsevarma. Ihan niin kuin tässä olisi jossakin aavistus jotain yrttiä. Loppua kohden pehmenee ja makeutuu, olisko vähän niin kuin vaniljaista puuteria. Se jokin jonka haistan yrttisenä tulee enemmän esiin hetkeksi aikaa ja vaimenee sitten taas. Miellyttävä tuoksu.

Ihana lukea teidän tuoksutteluista. Tosin niitä saa minun puolestani arvioida paljon räväkämminkin, jos ei tuoksusta pidä. Haistoin muuten numerot 11 ja 12 taas uudestaan ja Toxun mielikuvat olivat sangen kuvaavat.