Tuoksut

No minulla onkin aloittelijan into päällä.

Tomaatit menestyvät yli odotusten. Vähintäänkin neljän lajikkeen hedelmää päästään maistelemaan tänä kesänä. Tosi myöhään kasvattamani testilajikkeet ovat menestyneet niin hyvin nekin, että mahdollisesti päästään testaamaan niitäkin - ja alkuun huonosti kasvanutta amppelitomaattia ehkä sitäkin.

Oleskelualue on grillin muuraamista vaille valmis ja pihan sisääntulon saanen siistittyä tänään. Lämpö tosin hidastaa työtahtia.

Istutettiin muuten pihalle magnolia. Kauniissa pikkupuussa oli yksi katkennut pieni oksa ja ihan vahingossa mies huomasi, miten hyvältä magnoliapuun puuaines tuoksuu! Ihan fantastinen tuoksu, ikäänkuin eukalyptuspuun tuoksusta kukkaisempaan ja mausteisempaan, pehmeämpään suuntaan.

Tässä tuo ruusuarominen pionikaunotar. Korkeutta on 80-90 cm ja tukea kaipaa. Väri on voimakas, kylmä pinkki, mutta kukinnon keskiosassa on selvästi kermaisen lämpimiä sävyjä. Kukinto on iso, mutta ei mikään valtavin pioni kumminkaan. Sivukukintoja tulossa muutamia:

Tämän tunnistaminen ei ainakaan minulta onnistu. Kannattaa katsoa suomalaisia hakuteoksia. Pionit myös risteytyvät aika helposti ja vanhoissa puutarhoissa on omalaatuisia risteymiä. Tämä on minusta kaunis, en ole kaikkein kerrotuimpien pionien ystävä.

No nyt meidän mökkipiha kukoistaa! Alkukesän sinisen vyöryn jälkeen vuorossa punaiset ja oranssit perennat: palavarakkaus ja tarhakullero. Lisäksi kukassa 6-7 eri kärhöä. Laitan samaan kärhötukeen yleensä eri värisiä ja kukiltaan eri muotoisia kärhöjä. Lopputulos kiinnostavampi kuin yksivärinen kukkamassa.

Kaikki hedelmäpuut menestyvät, mutta vaatimaton terijoensalava tekee kuolemaa. Maa on kovaa savea, ja muiden puiden alustaa parannetaan joka kesä pariin kertaan mullalla ja hakkeella. Luulimme, että terijoensalava kasvaa ilman hoitoa, mutta eipä taida onnistua. Aluksi en pitänyt puuta kauniina, mutta sen elinvoima sittenkin ihastutti. Lisäksi se antoi kaivattua varjoa ja suojaa tuulelta. Nyt senkin alla on parannettu maata, toivomme että puu vielä virkoaa.

Ällistyttävä löytö ruokakomerosta: jäljellä on viimevuotisia spagettikurpitsoja. Makua ei ole testattu, mutta kurpitsat näyttävät ja tuntuvat aivan raikkailta! Ja uusia pukkaa samaan aikaan. Tänä vuonna niitä on pakko säilöä jotenkin.

Mulle kelpaa kaikki pionit - tuo kukinnan lyhyt kesto kompensoi yliampuvintakin kukintoa. Mutta tykkään kyllä tuosta pionista ihan hurjasti, täytyy miettiä sille ensi kesäksi kaunis tuenta.

Minä sain ison perennapenkin siivottua. Keltaiset kukat siirtyvät vaaleankeltaisen talon vierestä pääosin puiston puolen reunaan, jossa erottuvat hienosti varjoisaa puistoa vasten (etualalle tarhatyräkkiä, taustalle tarha-alpia ja paria päivänkakkaran muotoisilla kukilla kukkivaa korkeaa perennaa, niitä en ole varmasti tunnistanut vielä), joukkoon talon vierustalta vuohenkelloa kontrastiksi. Kaikki voimakaskasvuisia, tapelkoon keskenään . Talon lähelle valkoista, violetinsinistä ja pinkin sävyjä. Isoon penkkiin oli pakko tallata muutama huoltokäytävä. Kuiva puoli rajautuu nyt kääpiöpurppurahappomarjoihin ja kuiva keskiosa on täynnään hopeamarunaa - penkissä on nyt värivaihtelua jo lehtienkin puolesta. Mantsuriankärhöt ja vaaleanpunainen kellokärhö kohokohtina penkin kalkinsuosijapuoliskolla, sikäli mikäli tykkäävät uudesta asuinsijastaan. Happamalla puoliskolla rhodoja, hortensioita, kalliokieloa ym.

Olen päässyt eroon viinimarjakammostani. Tai no, punaiset ja valkoiset eivät innosta vieläkään, mutta mustaviinimarjat . Vähänkö luksusta käydä poimimassa jogurttimarjat pihalta, mustaviinimarjaa, mansikkaa, ahomansikkaa ja vadelmaa saa parhaillaan, myöhemmin myös karhunvatukkaa. Mustaviinimarjat on pian poimittava säilöön. Vadelmissa on tänä vuonna paljon toukkia, niiden poimiminen ei innosta. Mansikkamaa tuottaa keväällä istutetuksi yllättävän paljon, mutta eiköhän me siitä selvitä ihan vaan syömällä.

Nyt pääsen omassa puutarhassa haistelemaan niin monia tuoksuja, jotka ovat olleet luonnollisina versioina hämärän peitossa. Tällä hetkellä tuoksuu kuusama ja tuoksuherneet, puska on kohta läpitunkematon. Ja koiruohoa panin itämään, toiset pitävät rikkaruohona, toiset kasvattavat puutarhakasvina. Häätää kuulemma hyvin itikoita...

Puuliljojen avautumista odotan innolla, ovat kuulemma voimakastuoksuisia.

Kamicha! Voimakkaasti kerrottu asteri jonka taimia sain sulta viime vuonna! Mikä on lajikkeen nimi? Mahd. Prinette?

Keräsin siitä siemeniä talteen ja testaan kohta niiden itävyyttä. Mutta jos kasvi on F1-hybridi, jälkeläiset voivat olla jo erilaisia.

Asteri oli ihana, sitä on kasvatettava tänäkin vuonna.

Kaikki asterit olivat kiinanastereita Seemnemaailmasta - mutta lajikkeet menivät jo varhaisessa vaiheessa sekaisin. Parhaiten itivät Chinchilla ja Gremlin Dark Rose - valtaosa taimista oli jompaa kumpaa noista.

Tänä vuonna tulee ainakin Tower Dark Red ja Tower Chamois. Kasvatus on taas hyvässä vauhdissa! Kokeilen kylvölauttaa idätyksessä - se on mahtava keksintö!

Luulen, että ihastuttava höyhöasteri on Chinchilla. Jos keräämäni siemenet itävät, ei tarvitse ostaa uusia.

Meidän kylmäkomerosta löytyy yhä spagettikurpitsoja! Ja viime syksynä sain sentään niitä kulumaan enemmän kuin tavallisesti. Sinihomejuusto taittaa mukavasti kurpitsan makeutta, ja improvisoin monia ruokalajeja tämän yhdistelmän pohjalle.

Muistan luvanneeni sulle siperiankurjenmiekan taimia Syksy meni kaaoksessa, mutta yritetään keväällä uudestaan!