Tuoksut

Toista päivää SMN Nostalgiaaaaah

Täällä Dior Bois d'Argent. Ei mikään Annick Menardon tähtihetki, mutta siltikin hyvä ja myös aikalailla ainutlaatuinen tuoksu. Hunaja ja iiris näyttelevät tässä pääosaa, ja allaolevasta herkullisesta pyramidista huolimatta, myöskin manteli, laktooni-noutit ja kumariini jammailevat tämän tuoksun keskipisteessä. Patsulia ja nahkaa ei tämä nenä oikein tahdo löytää edes hakemalla...

Tämä on läheistä sukua monille muille Menardon tekeleille, ja päällimmäisenä tulee ehdottomasti mieleen Hypnotic Poison. Bois d'Argent on kuin HP joka on päätetty laittaa unisex muotoon materiaalikuluissa säästelemättä. (veikkaan että tuoksun laadukas iiris on helvetin kallista)

Jos pidät periaatteessa Hypnotic Poisonista, mutta et tykkää sen jasmiini-kookos akkordista, ja vaniljaisuus on makuusi liian painavaa, haluat varmasti kokeilla tätä.
Myös hunajamaidon ystäville, ehdottomasti.


Oliban, Iris Absolute
Indonesian patchouli, Somalian Myrrh
Honey, Leather from the Sahara

Mä en käytä tuoksuja ikävinä aikoina, mutta mikä on nyt piristänyt minua on tuttu ja turvallinen Chanel 22.

Iltaa kohden mennään Juliette Has a Gun:n Lady Vengeance:n parissa. Voi vitsi että tämä on sitte hyvä! Kertakaikkiaan, parhaita ruusu-patchouli comboja mitä oon nuuskinut.

Oih, nyt tuli kyllä fiilis että yötä myöten tulee laittaa Fragonard:n Emilie:tä

Olen päättänyt aloittaa Montale putken. Pukeudun tulevina päivinä kaikkiin niihin talon tuoksuihin, jotka löytyvät miulta kokopullona. 7 kpl, siis.

Ensimmäiseksi Black Aoud, extra konsentroituna. Tämä on siis perus Black Aoud, johon on lisätty aromiyhdistettä lähes kaksinkertainen määrä.

Mehu on rakenteeltaan todella paksu ja öljyinen, ja silti se ruiskuaa suuttimesta iloiseen tyyliin. Ei ongelmaa.

Itse tuoksu on erittäin tumma, hartsinen, ruusunmarjainen, kuminen ja hiukan metallinen. Ruusuvettä, herkullisia superpalloja ja mustia nahkatakkeja.

Todella dramaattista, todella tyydyttävää tavaraa.

" On pienen tositarinan aika.

Kun olin 80-luvun alussa hiukan alle kymmenen vuotias, olin kovan luokan rikollinen. Minä ja monta monituista kaveriani muodostimme liigan, ja tehtävämme oli yksinkertaisen selkeä: pölliä läheisestä Sokos-marketista niin paljon tavaraa kuin pystyimme. Ja kyllähän me pystyimme.
Aikana jolloin ei ollut vielä tallentavia kameroita tai myymäläkyyliä, varastaminen oli hyvin helppoa aina siihen asti kunnes jäimme kiinni. Muistan vielä hyvin Anan, tuon puolimustalaisen koviksen joka jäi kiinni, ja murtui kuulustelun paineessa paljastamaan meidän kaikkien muiden nimet. Petturi!

Me pojat veimme tavaroita pikkuautoista puukkoihin, koottavista lentokoneista karkkipusseihin. Tavarat kätkimme läheiseen metsään, ja emme oikeastaan tehneet pöllimillämme tavaroilla mitään. Me olimme vain nuoria, viattomia pikku kleptomaaneja.

Minun suosikki kohteeni olivat pomppivat superpallot. Muistatteko nuo voimakkaasti tuoksuvat, värikkäät ja erikokoiset pallot? Minä rakastin niitä, ja nappasinkin niitä monta monituista kappaletta. Ehkä kymmeniä.

Rakastin superpallojen huumaavaa, tuoreen kumista, muovisen vahamaista tuoksua, ja ne olivat myös ilo silmälle huumaavine kuvioineen. Ne olivat niin hyvän tuoksuisia ja kauniita, etten useinkaan kestänyt sitä: purin pallot riekaleiksi.

Black Aoudin tuoksu on kaikki ryöstämäni superpallot, ruusun terälehtiin kiedottu lapsuusmuisto, pullotettuna. "

Naputtelin blogiin päivitetyn listan tuoksuistani.

Samalla käsivarteen eksyi tyystin unohtamani ilmaisnäytteet Lady Cool, City Love ja Golden Boy.. No tota.. hmmm..

Saunan päälle Rochas man Menee kevyesti vielä huomennakin

Tänään ei oikein tehnyt mieli mitään, mutta suihkautin Spiriteuse Double Vanillea. Se tuntuu vieläkin hyvältä idealta Nyt nukkumaan, aamulla uudet kujeet.

Montale : Royal Oud

Tämä taitaa olla tällä hetkellä suurin suosikkini tältä talolta. Erittäin, ERITTÄIN hapan tuoksu. Happamin hajuvesi mihin ole törmännyt. Ja koska rakastan happamia makuja, ja miksei tuoksujakin, nautin tästä suuresti.

Tuoksun latvassa on ultrahappamia ja kirpeitä sitruksia, sähköisen oudin kera. Fiilis on vähän sama kun pitäisi paristoa kielellään. Aromi on siltikin hyvin täyteläinen ja tasapainoinen.
Tuoksu kuivuu pikkuhiljaa hiukan nahkaisempaan suuntaan, säilyttäen kuitenkin kaiken aikaa aivolohkoja kutittelevan, omituisen, happaman ja voimakkaasti kemikaalisen luonteensa. Voi helposti ajatella tämän tuoksuvan erinäisiltä liuottimilta, maaleilta, liimoilta, sähköpalolta tai whatever, mutta miun nenään ja mieleen tämä on myös hyvin luonteva ja mystinen tuoksu. Tätä pitää tosi mielellään, kunhan ei laita liikaa. 2 pientä suihkausta riittää.
Ostin tätä aikanaan sadanmillin pullon hintaan 122e, ja vaikka en ole tekoani katunut, miuta hiukan häiritsee se tieto että en ehdi käyttää tätä varmaankaan edes puoleenväliin ennen kuolemaani.

Royal Oudin paras yksityiskohta on se, että varsinaisesti tuoksumatta siltä, tunnelmaltaan RO muistuttaa kovasti kaikkien aikojen suosikkituoksuani; paahtimen oranssissa lämpiävää ruisleipää. Se tästä tulee miulle aina mieleen. Bottom line, Suomi: lämmin, hapan ja sähköinen.

Outoa kamaa, tämä. Outoa on myös se, että tämä talo ei selvästikkään osaa päättää kirjoittaako Aoud vai Oud...Joissain sen puteleissa on a mutta toisissa ei.
Noh, rakkaalla lapsella blaa blaa blaa: Aoud, Oud, Oudh, Agarwood, Eagle wood, Aloeswood, Mai Ketsana, Mai Kritsana, Jinkō, Aquilaria Agallocha, 沉香, 伽羅, ཨ་ག་རུ་ jne.

Ja voishan näistä Montalen muistakin outouksista höpötellä taas enemmänkin, mutta ei nyt. Annetaan ruman arabiäijän olla rauhassa. Tällä kertaa.

Tänään saattaa olla Sycomore-päivä.

Tällä viikolla on ollut (ja saattaa olla edelleen, kunhan päästään viikonloppuun) vähän nihkeästi aikaa nuuhkimiselle, mutta eilen ehdin tosi ohimennen tutustua Rochas Man:iin. Odotin tuhdimpaa tuoksua, mutta tuo oli kuitenkin sellainen vanilja - laventeliakkordin varassa lentävä ja puhtoisenmakea, tuntuu, että tosi monet miestentuoksut ovat. Miellyttävä ja tutunoloinen tuoksu, mutta ei mitään suurta rakkautta.

Angeliques Sous La Pluie. Yritän virittää kevätmielialaa.

Serge Lutens Sa Majeste la Rose.

Ehtaa ruusua. Ei tosin haasta mun kirjoissa Mallen Une Rosea jonka kanssa olen viettänyt enemmän aikaa.

Santa Maria Novellan Nostalgiaa myös tänään.

Eilen ja tänään L'Aprés L'Ondée, iltapäiväsuihkun jälkeen Chanel 31 Rue Cambon :).