Tuoksut

Coccobelloa. George lähettää kyllä samplepaketin aika sähäkkäästi!

Tuoksun alussa suolainen nuotti on vähän ällöttävä kookokseen yhdistettynä (ihan aavistuksen tuo mieleen puistattavat eritteet, vaikkei täältä mitään muuta ikävää onneksi löydykään) - mutta kokonaisuus tasaantuu pian. Tämä on ilahduttava, puinen ja kaikkea muuta kuin äkkimakea kookos. Menee harkintalistalle. Ensimmäinen haistaja Fragranticassa vertasi Philosykokseen, mutta siinä en kyllä viihtynyt, vaikka pidän myös viikunasta ja vihreydestä. Coccobellon pelkistetty näkemys kookoksesta toimii.

CdG:n sininen sarja vaikuttaa olevan täynnään miellyttäviä, silti sopivan särmikkäitä käyttötuoksuja. Blue Encens menee Jaisalmerin kanssa tarkkaan vertailuun - haluan ensi talvena yhden mausteisen suitsuketuoksun. Katajainen santeli on myös mainio, tästä voisi santelinvihaajakin tykätä!

^ Mun nenään Jaisalmerissa on (tai ainakin viimeksi testatessa oli) liian pistävää ja jotenkin muovista se mausteisuus, en oikein tykännyt siitä edes paperilla ja varovaisesti löyhytellen. Tuo Blue Encens sen sijaan vaikuttaa oikein säpäkältä, alustavilla kokeiluilla löydän siitä maustesuitsukkeen seasta sellaisen jännän, miellyttävän vahamaisen fiiliksen. Noilla kahdella on muuten sama nenä Evelyne Boulanger. (Blue Santalin on tehnyt Antoine Maisondieu ja Blue Cedratin Nathalie Feisthauer)

Luulen, että minulla on siitäkin sample, pääsevät rinnakkain kokeiluun.

Coccobellossa on jännä, melkein yliääninen, terävä ja raikas seetrinuotti. Kuulostaa ehkä pahalta, mutta toimii todella hyvin kookoksen tuoksun kanssa yhteen, kokoaa paketin hienosti. Tämä ei ole mikään löhnöilykookos, vaikka hyvin kesäinen tuoksu onkin. Tämän kanssa onnistuu vaikka kattoremontti ja julkisivun hiekkapuhaltaminen omin pikku kätösin.

Korresin pippuri-jasmiini illaksi Huomenna Santos de Cartier

Ök, Coccobellon drydown haisee halvalta deodorantilta. Ei menekään harkintalistalle.

Missä on mun kookostuoksu .

No ei kuulosta hääviltä. Kai sulla on siitä vain sample eikä koko pulloa?

Mulla on mennyt päivä Hypnotic Poisonin parissa. On kyllä huumaava tuoksu, sanan varsinaisessa merkityksessä. Tuntui jopa häiritsevän keskittymistä niin paljon että aika pian tuoksun laittamisen jälkeen tuntui että ei osaa ajaa autollakaan. Tätä ei todellakaan kannata annostella reilulla kädellä.

Vain sample onneksi. Tuossa lopullisessa drydownissa tulee esiin joku surullisen geneerinen kukkaisuus ja eräänlainen mineraalinen karvaus - molemmat yhdistän iholla lämmenneen markettideodorantin tuoksuun. Ei hyvä. Voi toki toimia jollain muulla paremmin.

Kookostuoksuista seuraavaksi kokeiluun Honore des Presin Love Coco - ja Profumi del Forten VIttoria Apuana. Sit joskus.

Tänään taidan testata Blue Encensin.

Edit. se on nyt ollut iholla jonkin aikaa. Enpä tiedä. Olen aina tykännyt CdG:n tyylistä, mutta tämä on kyllä synteettisessä tehokkuudessaan melkeinpä häiritsevä. Nenä ei saa tältä hetkenkään rauhaa, vaikka tuoksua on minulla vain ranteissa. Nuoteista ei voi kyllä ennakoida asiaa, mutta saan tästä ärhäkästä pesuainevibaa. Autopesulaa. Tykkään paljon enemmän tuhnuisemmasta Jaisalmerista.

Seuraava.

Melogranoa edelleen. Kolinan kanssa läträämisessä on kyllä joku ihan oma juttunsa.

Santa Maria Novellan muitakin kolinoita olisi joskus kiva kokeilla, ehtivät häipyä Aus Liebe zum Duftin valikoimista, ennen kuin sain testattua niitä.

Huomenna Juicy Couture dirty english

Toisessa kädessä Bois de Santal ja toisessa Herod. Iholla Herod ei kyllä muistuta Ambre Narguilea pätkääkään, mutta ihan miellyttävä omassa kategoriassaan kyllä. Ehkä vain hivenen liikaa makean suuntaan taipuva ainakin miun tämänhetkiseen mielentilaan. Sen sillage on kyllä varsin ihastuttava mielestäni.

Bois de Santal on ilahduttavan raikas ihollakin, mutta siinä on miun makuuni hiven liikaa sellaista kampaamo- tai hiustenhoitotuotefiilistä. Lisäksi (vaikka tuoksuilla ei sinänsä ikiä olekaan) luulen, että olisin enemmän kotonani tässä vaikkapa kymmenen vuotta vanhempana.

PS. Herod on luokittelun mukaan miesten tuoksu. Sallikaa miun nauraa, tämän uniseximmäksi on vaikea päästä.

Hellepäivään Hypnotic Poison, sopi mielestäni kuumaan kesäpäivään muuten ihan hyvin mutta iltalenkillä se tuntui pörräävän vähän liikaakin ympärillä eikä jättänyt rauhaan. Tuli jo mieleen että olisihan sitä voinut jotain raikkaampaakin tänään valita. Rannalle aamupäivällä se kyllä mielestäni sopi hyvin, aina välillä tuoksu leijaili omaan nenään ja tuntui vaan niiiiiiiin mukavalta.

Yötä vasten hieman toisenlaista vaniljaa, eli L'artisanin Vanilia. Nam!

Salvador Dali Pour Homme. Paholaisen kätyrin (tunnetaan myös nimellä Thierry Wasser) loihtima synkeä herkku vuodelta 1987. Pimeämpää kamaa en ole vielä haistellut.

Lähikauppa --> Designer --> Niche --> Vintage (--> Niche, hyvin valikoidusti)

Noin sen pitäisi mennä.

Olen pari päivää nuuhkinut D&G Sicilyä. Jos tuosta aikoisi kokopullon ostaa, pitäisi toimia eikä odotella. Pidän kuusamasta, siitä ei ole tahty liian hunajaisen tunkkaista. Sicily ei silti ole ollenkaan niin vihreä kuin kuvittelin, vaan yllättävän aidosti kotini portinpielessä kasvaneen kuusamaköynnöksen tuoksuinen. Harkintaan.

Tänään Violettes Divines Berdouesilta. Äärettömän kaunis, yksinkertainen drydown, orvokkia ja santelia pehmeänä, aivan ihon pinnassa viipyvänä.

Ihanainen Arabie. En ymmärrä miten talvella ajattelin tästä että on upea tuoksu mutta vaikea käytettävä, ainakin nyt lämpimällä säällä tämä on todella edukseen.

naapio kirjoitti:Ihanainen Arabie. En ymmärrä miten talvella ajattelin tästä että on upea tuoksu mutta vaikea käytettävä, ainakin nyt lämpimällä säällä tämä on todella edukseen.

Toimii ympäri vuoden! Lämpimällä puhkeaa kukkaan, ja talvella taas saa ihastuneita kommentteja "jouluisuudestaan".