Tuoksut

, kävin eilen iltalenkillä isossa puistossa jonka sisällä on sotilasvartioitu suurlähetystö.
Vartiointi on tylsää hommaa, näen samat sotilaat nuokuksissa joka ilta.

Eilen heillä oli kerrankin hyvää seuraa: ison armeijajeepin konepellille oli hypännyt iso ja pörheä oranssi tiikeriraitainen kissa, jolle sotilaat lepertelivät.

Italialaislla univormutyypeillä on selvästi aivan spesiaali suhde eläimiin

Aigu kirjoitti:Asiasta kukkaruukkuun... Kosmoskukka: Mitä profiilillesi oikein tapahtui?

Ei muuta ku putsailin selaushistoriaa ja automaatti sisää kirjautuminen hävis ja olin hukannu salasanan.
Tänään käy sen Hannelen luona viemässä Hannelea.
se varmaan Aigu soittaa sulle.

Oukkei, eli sulla on varmaan tämä firman puhelinnumero 050-alkuinen. Siihen sopiikin soitella. :)

Gogol kirjoitti: , kävin eilen iltalenkillä isossa puistossa jonka sisällä on sotilasvartioitu suurlähetystö.
Vartiointi on tylsää hommaa, näen samat sotilaat nuokuksissa joka ilta.

Eilen heillä oli kerrankin hyvää seuraa: ison armeijajeepin konepellille oli hypännyt iso ja pörheä oranssi tiikeriraitainen kissa, jolle sotilaat lepertelivät.

Italialaislla univormutyypeillä on selvästi aivan spesiaali suhde eläimiin

Kaikki parhaat tyypit tykkää kissoista. Katsokaa nyt vaikka Ernst Stavro Blofeldia.

Tässä ollaan asioiden ytimessä.

<3 <3 Kissat on ihania. Multakin löytyy kaksi isoa possua = kissaa <3

BTW, äsken kun tulin kotiin... ...kissa oli parkkeerannut itsensä sohvalle nukkumaan. Tässä nyt ei sinänsä ole mitään ihmeellistä. Mutta sohvalle oli unohtunut tuoksulappu, post-it, johon olin pari päivää sitten suihkutellut Iris Pallidaa - kissa oli asettunut sohvalle niin, että sohvatyynyjen väliin pystyyn kiilautunut tuoksulappu oli lähes sen nenässä kiinni ja liikkui hengityksen tahdissa. Koko sohva oli siis vapaasti sen käytettävissä...

Raakana tyyppinä otin lapun pois ja haistoin, tässä on Iris Pallidan lumoava ydin aivan selvästi ihmisnenälläkin haistettavana.

Tuoksuista nauttiva kissa vai pelkkää sattumaa?

Edit. palautin lappusen kisun nenän läheisyyteen...

Kamicha kirjoitti: Tuoksuista nauttiva kissa vai pelkkää sattumaa?

En ole itse huomannut että kissat diggailisivat mitään tuoksua. Toisaalta, yllättävän vähän ne myös niitä karsastavat.
Ehkä kissanne on pienoinen poikkeus(?) Täysin mahdollista, eikä edes ennenkuulematonta: tulee aina mieleen ne muutaman vuoden takaiset jutut siitä, kuinka jenkeissä oli kahdessakin eri eläintarhassa saatu isot kissaeläimet villeiksi Obsession for Menin avulla.

Tarvitseeko edes erikseen mainita että rakastan tuota tuoksua itsekkin.

KAS TÄSSÄ TAPAUKSISTA TOINEN

Ernest-kuva on huippu!
Nappasitko Kamicha valokuvan nuuhkivasta kissasta?
Mulla on täällä 2- ja 4-vuotiaat jotka ovat mielestään kissoja suuren osan päivästä...

Hmm vai että oikein mieltynyt monivarpaisiin kissoihin. En ole muuten ikinä törmännyt monivarpaiseen kisuun. Kotona olevat kissat ovat kyllä monimakkaraisia.

Argh mua ärsyttää kun mun Suomalaisella kirjakaupalla kestää mun perfume guiden kanssa. En jaksaisi odottaa. Ja se kesäkin saisi tulla jo taas.

Key Westissä Hemingwayn kotimuseossa hengaa paljon kissoja. :)

Meidän Geezer alkoi eilen oksentaa, lopulta kamalat määrät ihan vertakin. Tilanne helpottui antepsinilla ja tänään käytiin lääkärissä ottamassa parit verinäytteet. Kaksi viikkoa sitten lääkitty virtsatietulehduskin johtui (kolmatta kertaa vuoden sisään) todennäköisesti stressistä ja sakkaantuvasta pissasta. Nyt on lääkitty ja nesteytetty kisuli. Ruokavaliossakin tapahtuu nyt hiljalleen muutos erityisruokavalioon..

Niin paljon huolta aina näistä pienistä rakkaista.

Enpä ottanut kuvaa, en... ...asia kävi kyllä mielessä, mutta siinä vaiheessa lappu oli jo kädessä.

Alien-preguel on sitten nähty. Kutsumusammattiani - avaruustutkimusmatkailijaa - ei ikävä kyllä ole vielä olemassa .

Tyttöystäväni, joka muuten tienaa miuta selvästi enemmän, lainasi miulle sen verran rahaa että sain haettua kaupasta muutaman portterin ja vehniksen.

Nauretaan aina rakkaan kanssa sitä, miten käsittämättömän paljon Viivi&Wagner muistuttaa meiän elämää. Se on välillä suorastaan shokeeraavaa, kun vähintään puolet stripeistä naksahtaa täysin kohdalleen.

Niinkuin tämänpäiväinen:

Kamicha kirjoitti: Kenkien kanssa olen hyvin vahvasti kanta-astuja, paljain jaloin ja varvashansikkailla kävelen koko jalkapohjalla ja juoksen luonnostaan varvas edellä.

Olen varmaan monen mielestä vähän hassu ihminen mutta minua kiinnostaa miten ihmiset astuvat. Minusta on mielenkiintoista miten harvat ihmiset ylipäätään kiinnittävät huomiota siihen, miten he astuvat. Samaa koskee kehon hallintaa ja oikeastaan tiedostamista. Minusta ihmiset ihan liian usein unohtavat kehonsa ja samalla unohtuu sen tiedostaminen ja hallintakin.

Niin ja minä siis olen ollut ihan kotona täällä mutta yritin vältellä foorumia kun minun olisi nyt ihan aikuisten oikeasti pakko saada yksi juttu päätökseen ja se vaatii aktiivista työskentelyä. Kesken tosin edelleen mutta mun oli pakko päästä vähän tauolle.

Minä olen ollut joko erittäin vähätuloinen tai tuloton oikeastaan koko ikäni. Miehen elätti ja siivellä norkoilija. Lukion jälkeen kävin asumassa Saksassa vuoden, sitten opiskelin pari vuotta ammattikoulussa omaksi iloksi (en siis ammatin takia) jonka jälkeen olin yhtä soittoa 8 vuotta joko raskaana tai imetin tai molempia ja siihen vielä pari vuotta päälle kotiäitiyttä. Sitten lähdin opiskelemaan ja olin kuvitellut, että homma hoituu normi ajassa mutta elämä ei aina mene niin kuin sen sunnittelee ja opinnot venyivät ja venyivät venymistään ja yhdessä välissä en saanut edes opintotukea eli olin todellakin täysin tuloton, niin kuin tälläkin hetkellä.

Olen viime aikoina alkanut miettiä, että jos sattuisi käymään niin, että mies löytää nuoremman ja kauniimman ja rakastuu niin meikäläinen on täysin vailla omaisuutta eli todellakin kirjaimellisesti tyhjän päällä. Jee, way to go, hienostipa olen asiani ja elämäni hoitanut!

Noh, ehkä se jaksaa kattella mua vielä tovin. Tai mistäs minä tiedän, voihan sen päähän pudota vaikka neuvostoliittolainen satelliitti koska vaan...