Tuoksut

Aihe tuli tässä mieleen, kun näin viime yönä jonkun sekavan Derek Jarman Blue -aiheisen unen. Ihan viihdyttävää oli sinänsä.

Millaiset leffat kiinnostavat? Mitä on tullut viime aikoina katsottua?

Itse en ole omistanut telkkaria vuosiin, koska tuntuu, että silloin, kun sitä katsoisin sieltä tulee vain karaokekilpailuja, tanssiohjelmia, Matti Nykäsen kokkishouta ym. roskaa. Yle Teema sinänsä on osannut välillä yllättää positiivisesti näyttäen mielenkiintoisiakin elokuvia, mutta se ei yksin ole riittänyt syyksi uuden television hankkimiselle.

Itseäni kiinnostaa yleisesti vähän kokeellisemmat elokuvat ja aihepiiriltään poikkeukselliset kuvaukset. Neuvostoliittolaisissa elokuvissa on paljon hyvää materiaalia. Nyky-Venäjältäkin löytyy hyviä ohjaajia, joista mainittakoon, vaikka Andrey Zvyagintsev. Suuren budjetin mainstream-elokuvat eivät useinkaan jaksa inspiroida. Amerikkalaisvaikutteinen tarinankerronta tuo kovin harvoin mitään todella uutta näkökulmaa asioihin. Silloin tällöin jotain mielenkiintoisiakin pätkiä löytyy kuten vaikka The Stoning of Soraya M (2008). Elokuva, jonka aiheen varmasti jokainen moraalin omaava ihminen kokee erittäin vastenmieliseksi, mutta moni silti kiinnostavaksi. Suomen Kuvalehti nimitti tätä jostakin syystä elokuvavuoden pohjanoteeraukseksi. Paikoittaista ylidramatisointia lukuunottamatta mielestäni kuitenkin varsin OK leffa.

Noh. Tulipa outo esimerkki.

Viimeksi olen nähnyt jonkun kazakstanilaisen lyhytelokuvan. Edellinen kokopitkä elokuva lienee puolalainen Dzien Swira (2002).

Tällä hetkellä menossa Rainer Werner Fassbinder -retrospektiivi, joka tulee jäämään puutteelliseksi eikä noudata kronologista järjestystä, koska joudumme turvautumaan kaupunginkirjaston valikoimiin, ja kaikkia RWF:n elokuvia ei yksinkertaisesti löydy mistään.

Edellinen vastaava proggis oli viime syksynä, jolloin katsoimme kaikki Fellinit ja tämä tapa katsoa jonkun ohjaajan koko tuotanto kronologisessa järjestyksessä sai aikoinaan alkunsa Almodóvar-retrospektiivistä.

Viimeksi kävin elokuvateatterissa katsomassa Leos Caraxin Holy Motorsin, edellinenkin kerta oli Orionissa, silloin näin Elem Klimovin Agonian.

Niin ja foorumisti Syysviirun kanssa meillä on ainakin yksi yhteinen lempileffa: Melvillen Le Cercle Rouge.

Katson sen säännöllisin väliajoin.

tigrushka kirjoitti:Tällä hetkellä menossa Rainer Werner Fassbinder -retrospektiivi, joka tulee jäämään puutteelliseksi eikä noudata kronologista järjestystä, koska joudumme turvautumaan kaupunginkirjaston valikoimiin, ja kaikkia RWF:n elokuvia ei yksinkertaisesti löydy mistään.

Edellinen vastaava proggis oli viime syksynä, jolloin katsoimme kaikki Fellinit ja tämä tapa katsoa jonkun ohjaajan koko tuotanto kronologisessa järjestyksessä sai aikoinaan alkunsa Almodóvar-retrospektiivistä.

Viimeksi kävin elokuvateatterissa katsomassa Leos Caraxin Holy Motorsin, edellinenkin kerta oli Orionissa, silloin näin Elem Klimovin Agonian.

Hmm.. tuon Agonian oon vissiin joskus nähnyt, jos se on se Rasputin -pätkä.

Eilen tuli selailtua aina yhtä loistavaa kotimaista elokuvaa: Pohjanmaa!

taiga kirjoitti:
Eilen tuli selailtua aina yhtä loistavaa kotimaista elokuvaa: Pohjanmaa!

Nyt on pakko kysyä. Miten elokuvaa selaillaan?

^ Ne on nuo isojen kaupunkien asukit ihme porukkaa. Puhuvat ihan eri kieltä kuin me juntit. Slangia siellä, slangia täällä.

Miun tämän hetken top 5 elokuvissa:

1. 2001 : Avaruusseikkailu (hämmästyttää)
2. Jäniksen vuosi (naurattaa ja itkettää)
3. Kaunis elämä (naurattaa ja itkettää)
4. Hohto (pelottaa)
5. Titanic (itkettää ihan sairaasti)

Sumukorento kirjoitti:

taiga kirjoitti:
Eilen tuli selailtua aina yhtä loistavaa kotimaista elokuvaa: Pohjanmaa!

Nyt on pakko kysyä. Miten elokuvaa selaillaan?

Katsellaan parhaat palat ja jätetään turha filleri pois. Tarina on tuttu jo entuudestaan, niin turha sitä enää kovin huolellisesti on katsoa. :)

toxu kirjoitti:^ Ne on nuo isojen kaupunkien asukit ihme porukkaa. Puhuvat ihan eri kieltä kuin me juntit. Slangia siellä, slangia täällä.

Miun tämän hetken top 5 elokuvissa:

1. 2001 : Avaruusseikkailu (hämmästyttää)
2. Jäniksen vuosi (naurattaa ja itkettää)
3. Kaunis elämä (naurattaa ja itkettää)
4. Hohto (pelottaa)
5. Titanic (itkettää ihan sairaasti)

40k asukkaan metropoli.

taiga kirjoitti: Katsellaan parhaat palat ja jätetään turha filleri pois. Tarina on tuttu jo entuudestaan, niin turha sitä enää kovin huolellisesti on katsoa. :)

Sitä pelkäsinkin, ja nyt mun nutturani kiristyy Elokuva on kokonaisuus!
Ok, tarkemmin ajateltuna, teenhän sitä minäkin joskus, mutta lähinnä tuijottamalla youtubesta pätkiä

Mä en ole kovinkaan hyvin selvillä uusista elokuvista, paikalliseen elokuvateatteriin (joka ainakin jokunen vuosi sitten oli Suomen ainoa maaseutuelokuvateatteri) ei tule kuin ne suurimmat kassamagneetit. Lisäksi inhoan kaikenlaista kauhua ja väkivaltaa elokuvassa (näen painajaisia elokuvista, mutten koskaan kirjoista), eli aika paljon jää näkemättä.

Jokunen suosikki:
Crying Game
Bagdad Cafe
Piano (mun vollotusleffani)
Kuolema Venetsiassa

Ja sieltä Youtubesta vahtaan Veronikan kaksoiselämän nukketeatterikohtausta, joka on käsittämättömän hypnoottinen, ja Spidermanin vesisateessa saamaa ylösalaisin-suudelmaa, se on niin söpö.

Sumukorento kirjoitti:Lisäksi inhoan kaikenlaista kauhua ja väkivaltaa elokuvassa (näen painajaisia elokuvista, mutten koskaan kirjoista), eli aika paljon jää näkemättä.

Jokunen suosikki:
Crying Game
Bagdad Cafe
Piano (mun vollotusleffani)
Kuolema Venetsiassa

Sama kauhun ja väkivallan suhteen, ei vain pysty.

Crying Game on yksi kaikkien aikojen lempparileffoistani, en edes muista, montako kertaa olen sen katsonut! Myös muista mainitsemistasi elokuvista pidän paljon.

Jos nyt jotain listaa tekisin itsekin, niin aloitetaanpa näillä:
Vertigo
Le Cercle Rouge
Arvottomat
The Adventures of Priscilla - Queen of the Desert
Mujeres al borde de un ataque de nervios (edelleen suosikki-Almodóvarini)
Eternal Sunshine of the Spotless Mind
Muriel's Wedding
The Science of Sleep
Zerkalo (Tarkovskin Peili)
Rocco e i suoi fratelli

Tässäpä minun listaani... ...äkkiseltään mieleen tulevia...

Stalker
Dr Strangelove or: how I learned to stop worrying and love the bomb (no joo, Kubrickin leffat yleensäkin)
Yksi lensi yli käenpesän
Funny Games (originaali)
Pianonopettaja
Jäämyrsky
Idiootit (Lars von Trierkään ei oikeastaan petä koskaan. Tosin Trierin leffat menevät minulla niin nahan alle, että pitää olla tarpeeksi ehyt mielentila niiden katselemiseen.)
Happiness
There Will Be Blood
Magnolia
Arizona Dream
The Big Lebowski
Amores Perros
Requiem for a Dream
The Reflecting Skin
The Cook, the Thief, His Wife and Her Lover
Natural Born Killers
Old Boy
Melkeinpä kaikki Miyazaken animaatiot. No Mononokesta en niin välittänyt. Totoroa, Henkien kätkemää ja Liikkuvaa linnaa voisin pyörittää repeatilla...
Eternal Sunshine of the Spotless Mind
Being John Malkovich
Short Cuts
Apocalypse Now
Lahjakas herra Ripley - pidän paljon myös Minghellan Englantilaisesta potilaasta, vaikka Ondaatjen proosalle onkin vaikea tehdä oikeutta valkokankaalla.
Heavenly Creatures
Virgin Suicides
Piano
Gilbert Grape

Totta puhuen käyn katsomassa kaikki supersankarielokuvat ja melkein kaiken scifin, niin ihanan lapsellisen viihdyttävää, ikisuosikkeja
Matrix 1
Terminator 2 (traditio lapsuudenystäväni kanssa)
Alien (pidän myös kolmosesta (se vankilaplaneetta, oh) ja nelosesta, Jeunet:n versiossa sydämeni särkyy kun haluton androidi Call kytkeytyy mainframeen ja alkaa kuulostaa tietokoneelta)
Batman Returns (voiko traagisempaa pahista olla kuin pingviini? Ja minulla on Michelle-Pfeiffer-kissanaisena-crush)

Kamicha kirjoitti: Jäämyrsky
Happiness
There Will Be Blood
Being John Malkovich
Short Cuts
Apocalypse Now
Heavenly Creatures
Virgin Suicides
Piano
Matrix 1

nämäkin omalla (loppumattomalla) listallani

Tykkään kovasti myös vanhasta Tähtien sota -trilogiasta (osat IV, V ja VI) ja Naked Gun -trilogian katson säännöllisesti kerran vuodessa.

tigrushka kirjoitti:

Naked Gun -trilogian katson säännöllisesti kerran vuodessa.

Hahhahaa, tämäkin kuului pitkään traditioomme tuon aikaisemmin mainitun lapsuudenystävän kanssa. Pitäisi varmaan ottaa taas uusiksi liki yhtä pitkän tauon jälkeen . Tähän ja tähteiden sotta-juonteeseen liittyy tietysti myös Spaceballs, joka vaatii kyllä oikean mielentilan, kaljaa ja sipsejä.

Loistavia leffafriikkijuttuja täällä!
Mä olen entinen Orion-kantis ja selvää overlapia Tigrushkan ja Kamichan listan kanssa.
Oletko nähnyt uuden Toni Collette-leffan Mental?
Mä katsoin sen Rooman elokuvajuhlilla syksyllä se jäi todella mieleen...

Rakastan varhaisia Truffaut-elokuvia.
Harvoin nähnyt mitään niin outoa ja visuaalisesti stimoivaa kuin Peter Greenawayt.
Radikaaleimpia leffoja mitä olen nähnyt - Pasolinin Canterburyn tarinat 1970-luvulta, se täysin huoleton alastomuus.
Yksi kauneimmista - Woody Allenin Manhattan Viime vuonna Marienbadissa (My Fair Lady myös).
Robert Bressonit - eksistentialismia leffakielellä, käsittämättömän hienoja ja niukkoja.
Upeita LA-eepoksia: Short Cuts ja Magnolia (Tom Cruisen paras rooli)
Isabelle Huppert on fantastinen. Pianonopettaja, mutta myös Chabrolin suht tuntematon Merci pour le chocolat.
Lamaavin leffa - Shoah-dokumenttisarja. Tuntikausia puolankielistä pöpinää ja pujoa kasvavia junakiskoja, ja silti pakko katsoa, vaikka torkutti välillä.
Viimevuosien mieliinjäävin - Tulpan, kazakkielokuva eksyneestä merimiehestä keskellä tomuista aroa.
Parhaita livekokemuksia - kieronkauhea Happiness ja Some Like it Hot (Piukat paikat?) leffassa, kun koko yleisö nauraa...
Rakastan myös Charlie Kaufman-leffoja - mahtavaa screenwritingiä - Being John Malkovich, Adaptation, Eternal Sunshine...
Ja koska tykkään säkenöivästä sanailusta tykkään myös suuresta osasta Woody Alleneita.
Ja tanskalaisleffoja (Idiootit on ikisuosikkini), ja Mads Mikkelsenin poskipäitä.
Kubrickilla on mahtavan outo viimeinen (?) leffa jossa Tom Cruise ja Nicole Kidman silminnähden vieraantuvat toisistaan.
Mulla oli monen vuoden Kiina-kuume - kaikkea Yimou Zhangilta ja kaikkea missä on Li Gong - ja Bollywood-kuume - Salaam Namaste, Kal Ho Naa Ho, Veer-Zaara.
Pari vuotta sitten meillä oli Helsingissä venäläinen kaapelipaketti ja innostuin silloin täysin tuntemattomista ruskeasävyisistä 1970-luvun neukkupoliisisarjoista ja karkinvärisistä 1950-luvun törmäilykomedioista.

Mutta tottakai mulla on myös valtavirtasuosikkeja. Eivätkö ne ensimmäiset oikeassa leffassa nähdyt elokuvat etsaudu aivoihin aivan omalla tavallaan - minulle näitä ovat Flashdance ja Top Gun
Ja pirteät mainosväriset ruotsalaiset - Kopps, Tillsammans, Fucking Åmal.

Mutta viime vuosina musta paljon hyvää katsottavaa on siirtynyt töllöruutuun, etenkin jenkkikaapelikanaville.
Six Feet Under, The Wire, West Wing, Mad Men - ja skandeista Borgen ja Moodyssonin hillitön Det nya landet.

PS Totoro pyörii meillä repeatilla.

Katsomiskokemuksista vielä. Mä olen todellakin nähnyt useimmat filmit vain tv-ruudusta, mutta muistan ikuisesti, miten yritin nukuttaa koliikkista vauvaa ja telkusta alkoi von Trierin Breaking the Waves. Lapsi nukahti, mutta katsoin ihan hypnotisoituna filmin loppuun lapsi sylissäni, kun en voinut viedä häntä sänkyyn, etten olisi menettänyt filmistä hetkeäkään.

Ihan ensimmäinen suuri elokuvaelämys teininä oli Amadeus. Musiikin ja kuvan yhdistelmä vei täysin mukanaan. Myöhemmin samoin kävi Kieslowski & Preisner-yhdistelmissä.