Vuosi lähestyy loppuaan, laitanpa tällaisen ketjun jo kytemään.

Voisi kirjoitella vähän tunnelmia omista vuoden 2012 haistiaisista (en tarkoita pelkästään vuoden 2012 julkaisuja)- esim. top-listaa/listoja (ihan vapaavalintaisilla kategorioilla), henkilökohtaisia ahaa-elämyksiä, pettymyksiä, uusvanhoja löytöjä, uudenvuoden lupauksia/päätöksiä, voivottelua, toiveita, tuoksuharrastelun tila omakohtaisesti tms ihan miten vaan kukin tyylillään.

Oma tuoksumakuni on tehnyt yllättäviä käänteitä kuluvan vuoden aikana.
Ensinnäkin tuoksutuntemukseni on ehkäpä tuhatkertaistunut aiempaan nähden.

Makea maistuu aiempaa vähemmän ja huomaan tarkemmissa analyyseissa koukuttuvani todella helposti vihreiden nuottien ja nahan yhdistelmiin.

Tiheän mausteiset ja paksun myskiset tuoksut lähinnä aivastuttavat.
Vaniljat ja ambrat pitkästyttävät.
Hedelmistä en vieläkään pidä muutamaa harvaa poikkeusta lukuunottamatta.

Muutama tuoksutalo on totaalipannassa vatsaakääntävyytensä vuoksi.

Olen myös palannut juurilleni ja huomaan pitäväni joistakin mahtikasareista aina vain (Amarige, Poison).
Olen myös haistellut aika paljon vintageja, ja vaikka niissä on kiehtovia aspekteja, en ole toistaiseksi jäänyt koukkuun.

Eniten käyttökertoja on vuoden aikana tainnut kertyä Chanelin 28 La Pausalle, TDC:n Divine Bergamotelle, CdG:n Zagorskille sekä Chanel No. 19 EDP:lle. Selitys: ovat hyviä ja melko neutraaleja työtuoksuja, jotka eivät riitele ruoan kanssa.

Vuoden loppu on ristiinpukeutunut: pidän sekä kunnon äijätuoksuista (Yatagan, Antaeus, Eau des Iles) että mummotuoksuista (Grossmithit, Bal a Versailles, Caronin Narcisse Noir ja Farnesiana).

Putiikki jossa olen käynyt eniten: Dior.
Suosikkituoksukaupat: setäparfymeria, Alla Violetta, Campomarzio, Surrender to Chance.

Nuotti joka kiehtoo juuri nyt: ylang-ylang.

Hintakipuraja: Puredistance M. (Dekantti riittää.)

Parhaat tulokkaat: Tauerin Miriam ja Loretta. Ovat myös olleet tiuhassa käytössä.

Suosikkitaloja tällä hetkellä ovat Chanel, Tauer, Malle ja Caron.

Jos olisi pakko valita vain yksi tuoksutalo, se olisi Chanel. No 19, La Pausa ja Antaeus kattavat jo aika ison kentän tuoksuympyrää. Mutta on mahtavaa että ei tarvitse vakiintua ja valita vain yhtä.

Gogol, olen monesta asiasta samaa mieltä kanssasi. Sori kun kysyn asian vierestä, mutta onko tuo Bal a Versailles todellakin mummo?

Onhan tämä ollut aikamoinen tuoksuvuosi. Ei tästä olisi tullut tämmöistä harrastusta ja ajanvievää, jollen en olisi törmännyt teihin. Olen mennyt tuoksuhommissa pitemmällä kuin olisin uskaltanut aiemmin kuvitellakaan. Ennen pidin jo alle kahdenkymmenen pullon kokoelmaa ihan hullunhommana. Nyt niitä on kertynyt muutama enemmän.

Tuoksuvuoden kokokohtia olivat Rooman ja Tallinnan reissut ja muiden foorumilaisten tapaamiset. Olen monesti kirjettä postiin viedessäni ajatellut, että tämähän muistuttaa vanhojen aikojen kirjetoveruutta, kun koko ajan on postia tulossa ja lähdössä.

Olen vuoden mittaan siirtynyt ehkä enemmän tutkimaan niche-tuoksuja, vaikkei sieltä mitään suuria rakkauksia ole vielä löytynyt. Olen huomannut, että pidän hyvin kuivista tuoksuista. Olen myös vuoden jälkimmäisellä puoliskolla haistellut kovasta nahkoja. Olen huomannut pitäväni tummista vetivereistä ja suitsukkeista. Pidän ryhdikkäistä tuoksuista, enkä pane pahaksi sitäkään, että jos nuottien väliin jää tyhjää ilmatilaa.

Vuoden parhaimmat talot ovat olleet Histoires des parfums, Divine ja Knize. Aina siinä välissä olen todennut, että on se Chanel kuitenkin huipputavaraa. Olen ollut pettynyt uusiin chaneleihin, kuten myös uudempiin guerlaineihin, kuten varmasti useimmat muutkin. Commenkin kanssa oli pieni ihastus, mutta ei siitä syntynyt sen vakavampaa. Enkä ole onnistunut lämmittämään tunteita Lutenseihin tai Ellenaan.

Ensi vuonna voisin haistella lisää Kurkdjianin tuoksuja, jos tämä harrastus ei ota jo laantuakseen.

Ei Bal a Versailles ole mummo ikänsä perusteella (s. 1962), selkeän keski-ikäinen täti kuitenkin. Musta Bal a Versailles on vain tehty hyvin vanhaan tyyliin. Siinä on samaa tuntua kuin noissa yli satavuotiaissa.

Tämä on subjektiivista mutta mun nenääni mummotuoksuja ovat monet aldehydiklassikot ja chypret. Calandre on tosimummo, vaikka on vuodelta 1969.

Jaakiem sulla on ollut mahtava vuosi!

Tämän vuoden poikkeuksellisin juttu taisi olla Edinburghin kauteni "kolme kuukautta kolmella tuoksulla" -ihmiskoe, josta en suoriutunut ostamatta neljättä tuoksua.

Ilahduttavin asia oli, että minulla oli monen vuoden ostolakon jälkeen mahdollisuus tehdä muutama hankinta ja päädyin tuoksuihin, jotka ovat olleet jo vuosia jonossa toivelistallani ja nyt sopivasti tarjouksessa.

Makuni ei tämän vuoden aikana muuttunut suuntaan eikä toiseen, vaan pikemminkin palasin vanhaan: käytin pitkästä aikaa monia vanhoja suosikkejani jotka olivat olleet vuosien tauolla ja huomasin mm. rakastavani edelleen patsulia ja ambraa.

Yleislinjani oli tänäkin vuonna iloita tuoksuista joita minulla jo on. Uutuudet herättävät vain harvoin uteliaisuuteni.

_________________
Crouching tiger, hidden flacon

Sinäkö tykkäsit? Sergellä ei ollut mun mielestä hyvä vuosi, mutta ehkä aiempien meriittien perusteella. Tuossa kategoriassa voisi pikemminkin kilpailla Yann Vasnier, Francois Kurkdjian ja Gerald Ghislain. Ghislainilta ei tainut tulla mitään hittejä tänä vuonna, mutta niin moni foorumilainen löysi hänen tuoksuja tänä vuonna, että voisi olla sillä perusteella ehdolla.

P.S. Yritin juutuupettaa, että mikä ruispala-biisi.

^ Jaakiem, SM on miulle täysin vastustamaton tuoksu. Sen ainut rikos piilee siinä että se on naurettavan lähellä Jeux de peau:ta. Siis mielestäni aivan käsittämättömän laiska veto Serge-Sedältä ja hänen aisapariltaan.

Mutta joo, tuoksu on tappavan herkullinen. Ostaisin sen oitis jos ei kaapista löytyis tuota JdP:ta, tai jos en ostaisi tästä yhdestä kaikkien aikojen suurimmista suosikeistani back up pulloa mieluummin in the first place, sinällään aivan tarpeettoman Santal Majusculen sijaan...

-Löysin tuoksufoorumin

-Kävin elämäni ensimmäisillä tuoksutreffeillä. Tuoksuista puhuminen tuntuu edelleen oudolta mutta silti hauskalta.

- Opin entistä paremmin ymmärtämään, etteivät nuotit tarkoita juuri mitään.

- Sorruin silti sokko-ostoihin.

- Tutustuin paremmin niche-tuoksuihin, löysin pari yksittäistä tuoksurakkautta, mutten ihastunut yhteenkään taloon tai nenään erityisesti.

- Tuoksumakuni ei muuttunut paljoa, mutta tunnistan nyt helpommin esim iso-E:n ja tietyt pesuainemyskit, ja ne ärsyttävät nenääni enemmän kuin ennen.

- Tajusin vihdoin, että löydän mieleisiäni tuoksuja helpommin miesten- kuin naistenosastolta.

- Näen paremmin yhteyden kaksikymppisen Paloma Picassoon pukeutuvan itseni ja nykyisen minäni välillä.

- Uskaltauduin kokeilemaan muitakin klassisia mummotuoksuja ja valkoisia kukkia.

- Ostin/hankin melkein 30 vuoden tauon jälkeen Guerlainin tuoksuja, vuoden aikana seitsemän, joten se lienee suosikkitaloni tänä vuonna.

- Vuoden käytetyimmät tuoksuni olivat Gucci eau de parfum, Moschino Couture, Jacomo 09, Max Mara Le Parfum ja VC&A Bois d'Iris. Kaikki nämä kelpoja työtuoksuja. Suurimpia uusia rakkauksia olivat Musc Nomade, Angeliques sous la Pluie, Godolphin ja Bois d'Iris.

- Vuoden 2013 tavoitteeni on uskaltaa tutustua karseiden lapsuusmuistojenkin uhalla L'Heure Bleue:n paremmin. Täytyisikö järjestää joku tuoksuterapialeiri, jossa voisi turvallisessa ympäristössä vuodattaa karmeimmet tuoksumuistonsa?

Mun täytyy antaa tuolle siis toinen mahdollisuus. Haistelin sitä vain kerran ja se tuntui silloin isosyiseltä puulta. Lueskelin tuossa blogeista eri kirjoittajien poimintoja vuoden 2012 parhaista tuoksuista ja aika monessa mainittiin SM. Kuten myös Mukaelin suosikki Lumiere blanche. Tai ehkä minä vain olen eri aaltopituudella (tai väärässä).

Mullakaan ei huimia muutoksia 2012 omassa tuoksukäyttäytymisessä tullut, mutta muutama pitkän tauon jälkeen nenän alle laitettu aiemmin blaahiksi ajattelemani tuoksu onnistui yllättämään (eritoten Musc Nomade). Ihan uutena tuoksuharrastusaspektina mukaan kuvioihin tuli tämä foorumi ja sen myötä kahvittelut ja tapaamiset. Back up -hamsterivarastoa sain likvidoitua vuoden aikana varsin onnistuneesti.

Eniten käytetyt: Lumière Blanche ja Azemour.

Hittinuotit: Santeli ja myskit.

Bubbling under -nuotti: Kumina.

Suurin pettymys: Parfum d'Empire – Musc Tonkin.

Hittitalo: Olfactive Studio.

Yllättävin tykkääminen: Neela Vermeire – Trayee (Duchaufourin juures-yrttilikööri-santeli-suitsuke!)

Uusvanhat ihastukset: Goutalin Musc Nomade, Hermèsin Merveillesit, Cartierin Déclaration ja tunnit Treizieme ja Fougueuse, Tom Ford Urban Musk.

No, minähän olen yksi näitä vastikään aktivoituneita... ...ei sillä, etteikö tuoksut olisi aikaisemminkin olleet tärkeitä, mutta että tässä mittakaavassa...

Vuosi on ollut melkoinen löytöretki, ja todella antoisa. Kaikki alkoi kotimaisista tuoksublogeista ja niistä törmäsin ensimmäisenä Vasilisan Nuuh Beibeen. Sitten tuli Gogolin nenä, kasa muita ja tämä foorumi.

Mietin, onko tuoksumakuni muuttunut vuoden mittaan - ei välttämättä kovin paljon. Olen tuoksujen suhteen hyvin nopea sen päätöksen suhteen ohitanko, pidänkö vai rakastanko - analyyttisyys tulee sitten kuvaan myöhemmin. Tuoksumakuni on vähän vaikeasti määriteltävä, suosikeissani on tuoksuja hyvin kuivasta makeaan ja useampi tuoksutyyppi on edustettuna. Vintagetuoksuille en ole vielä lämmennyt. Suosikkinuottilistani pätee edelleen - ambrat ja muut kasvipihkat, ihomyskit ja eläimelliset myskit, vihreät, metsä, yrtit, maanläheiset nuotit, savut, tupakka, mausteet, puunuotit, vanilja... ...osittainen kukkavamma vaivaa edelleen ja ehkä entistäkin isompia hankaluuksia tuoksuissa tuottaa saippuainen huuhteluainemyski. Minulle kiinnostavimmat tuoksut löytyvät jostain syystä useinmiten unisex-kategoriasta.

Vuoden kohokohdat: foorumi, Le Feu -backup sopuhintaan, kokoelman kasvatus 20 > 40 - alkaa olla sopiva - niinvarmaan...
Vuoden nenäviila: ELdO Secretions Magnifique

_________________
Oh deer.

Tälle vuotta olen löytänyt monta uutta loistavaa aarretta, yksi niistä on Divinen Divine, joka herätti heti
suurta rakkautta maa tutisten ihan välittömästi ensikosketuksesta eteenpäin.

Voisi kyllä sanoa myös, että tämä vuosi oli Annic Goutal:n avautumis vuosi minulle.
Kaikki goutalit mitkä omaan tällä hetkellä on löytynyt hyllyyni vuoden 2012 aikana Songes:ia lukuun ottamatta.

Löysin myös Place Vendomen ja sitä myötä oli aivan ihana tutustua Guerlainin Exclusiiveihin.

Aivan loistava tuoksuvuosi oli, vaikka rahaa noihin on jonkun verran palanutkin, mutta mitään en kadu.

_________________
Thougts begome things... choose the good ones!

Mun vuosi 2012 piti sisällään mm seuraavaa:

- tuoksuttelu sai _virallisen statuksen_ harrastuksena foorumin ja treffien myötä - ihanuutta!!
-> kiitos Vasilisan ja Gogolin ja sitten foorumin ja kaikkien mahtavien, aktiivisten tyyppien

- vaikka olen harrastellut tuoksuja jo vuosia ja vuosia on tämä vuosi ollut todellista samplailun juhlaa aikaisempaan mittapuuhuni verrattuna
- > tästä on seurannut hyvin pirstaloitunut tuoksuvuosi, etsintää, hakua, kokeilemista ja kokemuskentän laajentamista, huomioita siitä, miten vaikea nuottiluettelon perusteella on päätellä, tykkääkö tuoksusta eli vielä on paljon oppimista ja se innostaa yhä kovasti
- > yksittäiset tuoksut ovat saaneet liian vähän ihoa ja aikaa osakseen

- olen todennut, että minulla tosi moni tuoksu vaatii usean testauksen ja mieliala, sää ja ties mikä muu bio- ynnä logaritmi vaikuttavat kovasti kokemukseeni tuoksusta
- sen takia mun on harkittava koko pulloja erityisen tarkkaan ja dekantit ovat erinomainen vaihtoehto

- ennustukseni siitä, mikä tuoksu itselläni toimisi milläkin säällä/vuodenaikaan ovat menneet enimmäkseen pieleen
- > esim joulun ajoille säästelemäni mausteiset tuoksut eivät houkuttaneetkaan sillä kohtaa tänä vuonna

Vuoden tuoksukohokohta: Pitti -messut Firenzessä Gogolin kanssa, mistä edelleen lämpimät kiitokset Gogolille