Eiffelintorni, lähe mukaan meidän kimppahaisteluun, jos sulla on samiksia.

Gogol, joko olet tarttunut noihin?

Joku kirjoitti tuolla virginalista, joten innostuin kokeilemaan Tubereusa animalea. Oli hieno tuoksu. Alussa tuoksui tosi vanhalta mummotuoksulta, mutta sitten muotoitui puumaisemmaksi. En kokenut mitenkään animaaliseksi, mutta ehkä se on animaalinen tulkinta tuberosasta, mutta ei siis mitään sivettiä tai castroumia. Muistutti hieman yhtä Montalen tuoksua ja Lagerfeldtin Classicia. Taitaa olla ensimmäinen tuberoosa, josta minä olen pitänyt.

Jaakiem, huomasin vasta nyt eka kertaa viestisi ym. kimppahaistelusta, vaikka luulin seurailleeni näitä ketjuja aika perinpohjaisesti etenkin tätä talo-ketjua! Onkohan meillä samiksia tosin...? Otin George Sandin, Coletten, Mata-Harin, Moulin Rougen ja kaksi, jotka tuntuvat enemmän virhevalinnoilta Vert Pivoinen ja Violette Blancin. Myös tuo Moulin Rouge tökki mulla, kaksi mulle usein vaikeaa ruusu ja patsuli yhdessä.

Esim. tuossa Violette Blancissa on nenääni joku epämiellyttävä kuminen tuoksahdus, joka ei istu kokonaisuuteen. Arvelen, että se tulee tähti-aniksen ja orvokin yhdistelmästä.

Kolmea ensin mainittua olen vasta alustavasti testannut ja vaikuttavat mielenkiintoisilta.

Jatkan nyt tähän samaan vielä vastauksen siihen näytekysymykseen eli näytteiden ystävänä: Keräilen näytteitä tuoksukokemuksen vuoksi ja jos kokemus on positiiivinen pidän näytteen ja käytettyäni sen loppuun harkitsen, tarvitsenko jatkoa En keräile näytteitä jäämään kaappiin. Toki niitä siellä on, mutta annan sellaisia pois, jotka eivät tunnu omilta ja tai eivät jää kutkuttamaan mielenkiintoa. Tykkään kokeilla myös "ei oman tuntuisia" tuoksuja usein ja koen niillä luovani päivääni itselleni erilaista, inspiroivaa atmosfääriä. Tämä prosessi ei välttämättä vaikuta ulospäin mitään, mutta voi senkin tehdä, jos tuoksu on tarpeeksi liikauttava. Kuulostankohan ihan ufolta Pidän tuoksuja tosiaan lähinnä niiden antaman sisäisen kokemuksen tai tuntemuksen vuoksi. Toki en pistä pahakseni, jos joku joskus tykkää tuoksustani.

Patchouli noir. Talkin ja koimyrkyn yhdistelmä. Jossain kritiikissä puhuttiin salaperäisistä kellareista. Haisee pikemminkin mummolta, joka on hakenut turkkinsa vintiltä.

Jaakiem, toi Tubereuse 3 Animale on yksi sokkovainuista, joita sulle lähetin. Tässähän se tuli nuuhkittua

_________________
http://otavainu.blogspot.com/

Muistuttaako 1969 Parfum de Revolte jossain määrin A*meniä? Sama ajatus paremman tehtynä ja vähemmän synteettisenä?

Koen muutenkin, etteivät Histoires de Parfumsin tuoksut ole kaikista omaperäisempiä. Hyvin tehtyjä, herkullisia, mutta noudattavat tuttuja kaavoja. Pidän kyllä siitä, että näissä tuoksuissa riittää tapahtuma ja vaihteita loppuun saakka.

Casanova aloitti kuin Caronin pour un homme - laventelia ja vaniljaa. Sitten se otti aika tyypillisen miesten tuoksuista tutun muodon, mikä Gogol taisi verrata Body Kourokseen. Loppu oli hieno ja kuivan kaarhea santeli-seetri.

Histoires de Parfumsin tuoksut ovat olleet minulla aika hiljaisia ihotuoksuja tai sitten olen vain käyttänyt niitä liian vähän. Miten on ollut teillä?

Hassua, mun nenään ja tällä säällä HdP:t ovat tosi loudeja - olen yrittänyt saada pullosta puolikassuihkeita

Mulla ei ole suihkeita, vaan töpöttelypullot.

Ambre 114. Kamichalta saamani putki. Oho. Tämä käyttäytyy aika mielenkiintoisesta, kun laittaa nenänsä kiinni ihoon, niin tuoksu on aika vaatimaton ja kitkerä, mutta jo hieman etäämpää ilman täyttää täyteläinen kinuski, jossa on hieman santelia ja tonkaa. Tämä on pelkästään ensivaikutelma, mutta aika upealta vaikuttaa.

Kuinka raskit laittaa tämän eteenpäin? Kamicha , kun kerta olet ambrojen kuningatar, niin onko olemassa vieläkin parempia ambroja, joita käytät?

Tuo 114 on minulla kurkkimassa ihan ostoslistan kulmilla! Saatoin laittaa näytteen sinulle, kun minulla on vieläkin adminin koko Histoires lainassa - ja meinaan ehkä syksymmällä sortua joko tuohon - tai sitten Montalen Blue Amberiin. 114 on ehkä kehityskaareltaan ja rakenteeltaan kiinnostavampi, Montalen Blue Amber on vähän suoraviivaisempi, mutta huippumahtava voima-ambra...

_________________
Oh deer.

Vaikka tykkäsinkin tuosta kovasti, en välttämättä laittaisi tuota päälle ulos mennessä.

Kamicha, jos aiot tilata kenties tuolta pullon, niin sun kannattaa ehkä tilata vielä oma samplesetti-tuolta. Saat sen hinnan pois ison (120 ml) pullon hinnasta sitten tilatessa. Eli saat periaatteessa näytteet ilmaiseksi. Etu ei ole ymmärtääkseni käytettävissä puolikkaisiin pulloihin. Voit vaikka valita ihan eri tuoksuja kuin mihin olet tähän mennessä tutustunut.

No, niinpä tietysti. En ollut haistellut sitä varmaan sokkohaasteista vielä lainkaan iholla. L'Arpegeta olen kokeillut ja siitäkin olen ajatellut kirjoittaa, mutta en ole vain ehtinyt.

En oikein ymmärrä Tubereuse kolmosta. Keskitalvella vähän ihastuin siihen, mutta sittemmin en tiedä... Juuri nyt kaikki HdP:t tuntuvat sameilta ja puuroisilta. Ehkei ole niiden vuodenaika.

_________________
http://otavainu.blogspot.com/

1889 Moulin rouge on va va voom tuoksu. Alku ottaa heti luulot pois. Hieman likaisuutta, huulipunaa ja alla punaista nahkaa. Punainen nahka on abstraktio, sillä se on kukista tehty.

Tuoksusta nousee aika pian selkeä, mutta miellyttävä iiris. Ajan kuluessa tuoksusta putkahtelee eri puolia, mutta ne ovat vain hetken nähtävillä. Samettia, kirsikkapurukumia, hunajaruusu. Ruusu ei ole oikea ruusu, mutta se ei kuitenkaan ole myöskään synteettisen tuntuinen.

Moulin rouge on seksikäs tuoksu, mutta se ei ole missään kohdin rietas tai halpa. Loppujen lopuksi se aika viaton tapaus, kuin kabareelaulaja piirretyssä elokuvassa.

Muistuttaa, mutta siinä missä A*men ja feminiininen kollegansa inhottavat nenääni, tää ihastuttaa. En yleensä siedä suklaata tai kaakaota tuoksussa, mutta tässä suklaisuus ei tukahduta vaan hengittelee seksikkäässä balanssissa hedelmien kanssa. Suklaa tuoksuu myös luomummalta, aidommalta ja tummemmalta kuin muissa tuoksuissa. Tämä ei ole Euroshopperia vaan Valrhonaa.