Mukaan tarttuivat siis 01 Sunda (Nomad), 06 Amanu ja 07 Tanoke.Se mikä näitä kaikkia kolmea mielestäni yhdistää, on se, että kaikista tulee välitön mielleyhtymä johonkin todelliseen, pullon ulkopuoliseen kokemukseen. Se toisaalta tekee tuoksuista minun näkökulmastani mielenkiintoisia, mutta toisaalta toisista hieman vaikeita käyttää. Sunda on minulle sitruuna-vanilja-creme-täytteinen leivos (vaikkei tuoksussa siis ole sitruunaa tai vaniljaa
), Tanoke puolestaan vasta sahatun havupuun tuoksu, sahanpurua pursuava halkoliiteri ja lapsuuteni kuusenoksista rakennettu maja. Jonkinlainen palanut suitsuke ehkä myös... Amanu on lasillinen viileää verigreippimehua märässä heinikossa, maanläheisyyttä sellaisella kostella tai peräti vetisellä sekä hedelmäisellä tavalla. Sundaan rakastuin aivan välittömästi ja Tanokesta (ja sen mieleen tuomista lapsuusmuistoista) en voi olla pitämättä, vaikka se antaa ymmärtää olevansa hyvin lineaarinen ja yksinkertainen tuoksu (mutta päälleni tätä en ehkä laittaisi). Amanua en puolestaan ymmärrä - toimisi ehkä paremmin kesällä.Iholla nämä tuntuvat kestävän paremmin kuin esim. ne L'Artisanit, joita olen kokeillut. Projektiota on jonkin verran, eli eivät ole vain ihotuoksuja, mutta ei mitenkään valtavasti kuitenkaan.
Edit. HAHAA, se en ole vain minä, jolle Sunda tuo mieleen sitruunaa ja vaniljaa. Now Smell Thisin Kevin mainitsee omassa arviossaan "sweet straw-citrus peel accord" ja "I’d describe 01 Nomad as a “masculine vanilla” scent with great lasting power".
