Tuoksuyliherkkyys/Tuoksuallergia

[jenjen]

Kun googlailee tuoksuja ja tuoksu-uutisia, niin törmää usein kiukkuisiin ihmisiin, jotka tekisivät mitä tahansa, että kaikki maailman tuoksut palaisivat (hajuttomassa) helvetin tulessa poroksi. Täällähän muistaakseni useakin kärsii jonkinasteisesta tuoksuärsytyksestä, mutta mitä mieltä olette näistä tuoksusotureista, liioittelevatko he oireitaan? Karsitteko te hajusteitanne mennessänne julkisiin tiloihin, esim. töihin, kaupungille, teatteriin, ravintolaan, baariin tms. vai ruiskitteko päällenne huolettomasti mitä haluatte, välittämättä muiden oireiluista tai herkkyyksistä? Onko tuttavapiirissänne tuoksuyliherkkiä/allergisia, ja kuinka he suhtautuvat tuoksuharrastukseenne?

[pihlaja]

Itse olen ehkä vähän leväperäinen tässä asiassa siinä mielessä, että en paljon mieti sitä, pitäisikö jossain olla kokonaan hajusteeton. Suurin syy tähän on kuitenkin se, että käytän tuoksuja aika hillitysti (mm. runsaasta luentosaleissa istumisesta johtuen), joten oletan, ettei tuoksun kantama yllä esimerkiksi ohikulkijoiden nenään. Ne tuoksuista oireita saavat, joiden kanssa olen keskustellut, ovat myös sanoneet, ettei se hajuveden käyttö haittaa, vaan sen liikakäyttö...

Ja toisaalta oletan, että aikuiset ihmiset voivat sitten sanoa, jos alkaa ahdistaa. Jos taas ei kehtaa sanoa, että hajuvesi aiheuttaa ahdistusta, niin sitten sopii itse siirtyä tai kärsiä (kyllä, julmaa ehkä).

Edit. Valitsen myös ihmisten ilmoille sellaisia ns. salonkikelpoisia tuoksuja ja jätän oudoimmat kokeilut kotiin, ettei kanssaeläjien mielenrauha järkkyisi.

[Kosmoskukka]

no, mää voin sanoa sen että olen ollut lapsena todella pahasti astmaatikko. Ja jos mulle tulee joku sanomaan että "kyllä tuo sun hajuvesi nyt ottaa henkeen" mää kyllä tiiän mitä on kun henkeä ahdistaa. Silloin keuhkot rohisee, ja sää et saa happea. Se että jos ei kuulu rohinaa ja ihminen hengittää ihan normaalisti, onko ahdistus korvien välissä?
Mää oon enempi ku kriittinen tähän "yliherkkyyteen", koska on oma kokemus ja tosiaan tietää mitä se on kun oikeesti henkeä ahdistaa.... . minun mielipide.

[pihlaja]

Juu, siinä mielessä samaa mieltä Kosmon kanssa, että välillä tuntuu, että osa ihmisistä on niin tottunut hajusteettomaan ja hajuvedettömään ympäristöön, että mikä tahansa selkeä tuoksu ympäristössä ärsyttää vain siksi, kun se osuu nenään, ja se sitten tulkitaan yliherkkyydeksi.

PS. Mutta siis ymmärrän kyllä hyvin, että joillekin hajusteet aiheuttavat hengenahdistusta, kosketusallergiaa tms. Itsellänikin on sen verran voimakas pähkinäallergia, että jo pähkinöiden haju ahdistaa hieman henkeä. Välillä kuitenkin joidenkin reaktiot tuntuvat vähän liioittelulta, kuten esimerkiksi eilen joku nainen totesi Sokoksen ovella suureen ääneen, että "Ai mutta enhän minä voikaan tulla sisään tästä ovesta, kun tuo hajuvesiosasto on tuossa vasemmalla".

[pihlaja]

Allergia- ja astmaliiton sivuilla muuten todetaan seuraavaa (käsittelee tosin ihoärsytystä):

EU:ssa on vaadittu hajusteiden ilmoittamista tuoteselosteissa tarkemmin kuin merkinnällä "perfume". Tärkeitä allergiaa aiheuttavia kemiallisia aineita niin luonnonhajusteissa kuin synteettisissäkin hajusteissa on vain puolisen tusinaa. Sellaisia ovat isoeugenoli, eugenoli, myski, geranioli ja sitronellaali. Lähivuodet näyttävät, johtavatko vaatimukset merkitsemispakkoon.

Nämä tosin ovat huomattavan yleisiä ilmeisestikin hajuvesissä, esim. Olfactive Studion tuoksuista ainoastaan Autoportrait ei näytä sisältävän mitään noista (sattui olemaan tuo setti käden ulottuvilla ja raaka-aineet listattuna pakkauksessa).

[Jaakiem]

Mun mielestä yleensä sotketaan yliherkkyys, allergia ja se, ettei pidä tuoksuista, liian herkästi keskenään. Jos on allerginen, on yleensä allerginen jollekin asialle ja yleensä monelle asialle. Kärjistetysti voisi sanoa, ettei kukaan väitä olevansa allerginen ruuille, vaan reaktion aiheuttaa tietyt ruuat.

Pidän tyhmänä sitä intoa, millä hajuvesiä ollaan usein kieltämässä, kun muuten laitetaan tuoksua tuoksun päälle. Elämme hyvin monenlaisten hajujen maailmassa, eivätkä kaikki näytä oikein edes huomaavan niitä.

Itsekin olen allerginen monelle asialle. Minusta on kiinnostavaa se, että toisaalta monet luonnollisemmat merkit kuten L'Occitane ja Korres ja toisaalta hyvin keinotekoiset kuten Comme des garcon eivät aiheuta reaktiota. Veikkaisin, että myskit ja aldehydit saattaisivat olla sellaisia molekyylejä, jotka menevät monella henkeen.

[Amoria]

Yliherkkyys ja allergia tosiaan sotketaan herkästi keskenään. Siskoni on hajusteille allerginen, mikä ilmenee monin tavoin ja on aiheuttanut monenlaisia ongelmia. Hajusteellisista ihon kanssa tekemisissä olevista aineista hänelle on tullut pahimmillaan rakkuloita ja haavaumia, nenän kautta haistettuna hengenahdistusta, ihottumaa ja päänsärkyä. Pahimmillaan tilanne voisi johtaa anafylaktiseen reaktioon, mutta niin ei ole onneksi koskaan käynyt. Tämä allergia ei ole hänellä aina ollut eikä sitä edeltänyt minkäänlaista hajusteyliherkkyyttä. Sattui vaan käymään niin, että elämäntilanteen ollessa kuormittava kroppa totesi että nyt riitti ja allergia puhkesi. Tutkimukset ihotaudeilla kesti todella pitkään ennen kuin syy ihotulehdukseen selvisi ja tulehduksen poishoitaminen vielä kauemmin. Allergian alkuvuosina hajusteet oli täysin pannassa. Nykyään kun hän on käyttänyt hajusteettomia tuotteita jo pitkään, n. 15 vuotta, pystyy sietämään satunnaiset juhlat tai muun tilanteen, jossa joutuu pidempään altistumaan. Hänellä allergia on myös jonkun verran valikoiva, olikohan niin että esimerkiksi tavallista ripsiväriä kyllä kestää, mutta huulipunaa ei.

Ja miten vaikuttaa tuoksukäyttäytymiseen? Siten, että perheemme elämä oli täysin hajusteetonta ja lapsuudenkotini on sitä edelleen, jotta siskoni pystyy siellä vierailemaan niin, että voi muutaman yön yöpyäkin. Tästä meidän perheen ydinporukasta kaikki pyrkivät käyttämään hajusteettomia tuotteita, koska esimerkiksi hajustetulla pyykkiaineella pestyt vaatteet voivat olla rasite allergiselle. Kun tiedän siskoni olevan tulossa kylään, alan jo muutamaan päivää ennen tuoksupaastolle. Tosin viime vuosina allergia on helpottunut paljon, koska siskoni oma arki on täysin hajusteeton, eikä samanlaiseen askeettisuuteen ole enää tarvetta kuin allergian puhjetessa.

Että ovat tosiaan vähän eri asioita, juu. Myönnetään, pelkään kuin ruttoa, että tuo joskus itselle puhkeaisi.

[Jaakiem]

Tuoksuja myös ymmärtääkseni peitetään molekyyleillä, jotka ikään kuin "syövät" pienemmän molekyylin sisäänsä. Allergisen reaktion kannalta ei välttämättä ole mitään merkitystä sillä, että "haistaako" tuoksua, koska reaktio voi tulla kosketuksesta, ei varsinaisesta hajusta. Eli hajua peittävät molekyylit eivät tee tuotteesta yhtään turvallisempaa.

[Amoria]

Allergisen reaktion kannalta ei välttämättä ole mitään merkitystä sillä, että "haistaako" tuoksua, koska reaktio voi tulla kosketuksesta, ei varsinaisesta hajusta.

Juuri näin, siksi tuoksuton ja hajusteeton eivät ole keskenään sama asia. Allergiselle tuotteen pitää olla hajusteeton. Ei ole ihan yksi eikä kaksi kertaa kun siskoni aikaisemmin osti vanhingossa kosmetiikkaa, joka haisi hajusteettomalta, aiheutti reaktion, ja kun purkkia tutki tarkemmin, pakkauksesta löytyikin merkintä tuoksuton. Tämä tosin tietysti kasvatti aina myös pikkusiskon kosmetiikkavarastoa Vielä kymmenisen vuotta sitten kuuli myös "mutta kun tässä on vain luonnollisia ainesosia/eteerisiä öljyjä" -kommenttejä. Niin nekin on tosiaan hajusteita... Tätä ei ole kyllä enää viime vuosina tapahtunut, kosmetiikkamyyjät ovat valistuneet.

[pihlaja]

Meinasin jo aiemmassa viestissä avautua myös tuosta yliherkkyys/allergia-asiasta, kun usein törmää siihen, että allergioita tunnutaan pitävän yliherkkyyksinä ("no mutta eihän tässä ole sitä kuin ihan vähän"/ "sitä hädin tuskin maistaa tästä" jne.). Mutta Jaakiemin sanomaa allergioista voisi jatkaa niin, että itse toivoisin, että ihmiset selvittäisivät itselleen, että ovatko oikeasti yliherkkiä hajusteille ylipäätään vai vain jollekin yksittäiselle ainesosalle, jota on joissakin hajuvesissä, tai onko tunne pelkästään psykologista perää. Ettei tarvitsisi turhaan vouhkata hajusteista ja hajusteettomuudesta (sama asia kuin allergiselle sanotaan, ettei pidä "varmuuden vuoksi" alkaa välttää mitään).

[jenjen]

Ajattelin, että olen ainoa paha ihminen, joka välillä ajattelee, että osalla tuoksuyliherkistä on tämä yliherkkyys vähän siellä korvien välissäkin

Omaan itse melko laajan tuttavapiirin, enkä tunne ainoatakaan tuoksuyliherkkää enkä allergikkoa. Miehelläni on astma ja tyttärelläni esim. kissa-allergia ja muutama ruoka-aineallergia, mutta tuoksuista he eivät ole koskaan reagoineet. Olen nähnyt mieheni astmansa kanssa hyvin huonona, kun hän joutui viettämään päivän kissapölyssä, hän ei todellakaan oikeasti saanut henkeä, siksi suhtaudun myös Kosmon tapaan vähän nuivasti näihin "en saa henkeä" kommentteihin. Se, ettei saa oikeasti henkeä on ulkopuolisenkin silmin erittäin epämiellyttävää katsottavaa, kun tuntuu koko ajan, että pitääkö soittaa ambulanssi paikalle.

[jenjen]

Ai, mutta pitääpä nyt kertoa, että on mullakin se "tuoksu-inhokki", joka saa mut kuvotuksen ja oksetuksen partaalle Joka kerta kun jossain leijailee Dermosilin Tyrni käsivoiteen tuoksu, saan välittömät ällötysreaktiot ja pikaisen poistumisen paikalta. En tiedä mikä siinä on, jostain syystä se on vain nenääni ihan kaamea ja oksettava tuoksu (HAJU).

[Kamicha]

Ainoa tuoksu-allergikko, jonka olen tavannut on entinen kollegani, jolla oli voimakas sitrusallergia, se tosiaan oirehti myös sitrustuoksuista - tai ilmassa olevasta sitrustuoksusta ihan vaan sitrusten syömisen jälkeen. Vannotin häntä sanomaan suoraan, jos joskus joku tuoksuni aiheuttaa ongelmia - ja eipä niitä tullut.

Käytän kyllä tuoksuja kohtuudella - ja luulenpa, että tuoksun vähemmän kuin jotkut hajuvesiä käyttämättömät ihmiset kun suosin arkikosmetiikassa ja etenkin vaatteiden pesussa hajusteettomia tuotteita. Pyykkiaineissa on minusta valtavan voimakkaita hajusteita .

[Gogol]

Jotenkin yhdistän tuoksuvihamielisyyden siihen, että on vähän liikaa aikaa miettiä ja vatvoa asioita ja asiat vähän liian hyvin. Veikkaan että samat ihmiset häiriintyvät myös melusta, maustetusta ruoasta, liiasta valosta ja lämmöstä ja naapurin isosta autosta.

Ehkä kaupunkielämä, joka automaattisesti vaatii joustoa ja sietokykyä, ei vain ole oikea ratkaisu ihan kaikille ihmisille.

[Amoria]

Tuo arkihajusteiden määrä nousee kyllä välillä jopa huvittaviin mittasuhteisiin ilman, että ihmiset sitä itse tajuavat. Joskus jostakin ihmisestä ovoi leijailla oikein mukava ja sopivasti laitetun hajuveden tuoksu muutaman metrin päähän, mutta kun osuu ohittamaan henkilön, meinaa pökertyä shampoon, hiuslakan ja pyykkiaineen hajusta.

Aina ihmiset eivät täysin ymmärrä, että myös altistuksen määrällä ja tiheydellä on merkitystä. Jos joutuu tapaamaan töissä monia tuoksuvia ihmisiä, sen jälkeen istumaan bussissa sellaisen vieressä ja jonottamaan kaupan kassalla, voi illalla olla jo sellainen olo, että ei todella siedä enempää esimerkiksi teatterissa, kun taas sellaisena päivänä kun ei ole altistunut pitkin päivää, ei moinen aiheuttaisi ongelmia. Sattumalta tapaamiensa ihmisten tuoksukäyttäytymiseen ei voi vaikuttaa, joten ymmärrän kyllä hyvin, miksi ihmiset tuovat työkavereilleen toivomuksensa julki vähentääkseen altistumistaan.

Omalla työpaikallani ei saa käyttää hajusteita, koska työskentelen astmaa sairastavien kanssa vähintään viikottain. Töihin en siis tavallisesti laita hajuvettä, mutta kuljetan kyllä mukana ja laitan työpäivän jälkeen tai käyn tuoksukorusta nuuskimassa päivän mittaan terapiamielessä, jos on sellainen tarve. Mulle tämä on vähän sellaista samanlaista toisten huomiointia kuin laktoosittoman juustokakun teko illanistujaisiin, ihan vaan sen vuoksi, että laktoosipulmat nyt vaan on niin yleisiä.