Miller Harris

[eiffelintorni]

Pidän hirmuisesti tämän talon grafiikasta. Olen seurannut mielenkiinnolla lehtijuttuja Lyn Harrisista. Tuoksuista löytyy hyllystä Fleur Oriental (pidän kovasti, mutta jotekin satunnaisesti), Figue Amere (viime vuoden lohtutuoksu), Citron Citron (onko tämä siivousaineen tuoksuinen vaiko eikö - suosikki viime keväältä) ja Coeur d'Eté (tästäkin pidän ajoittain kovasti, juuri näin keväällä eritoten). En nyt saa tähän mitään analyysiä näistä tuoksuista, mutta muiden kokemukset Miller Harrisista kiinnostavat kovin.

[Vasilisa]

Agh! Vastaukseni katosi jo kaksi kertaa...mutta elisiis, pidän Miller Harrisin monimutkaisemmista tuoksuista, kuten Fleurs du Selista, Fuilles de Tabacista. la Fumee on ihana (näyte löytyy, jos haluat :)) ja L'Air du Rienia haluaisin tuoksutella uudestaan! Harrisin peruskukkasitrusvesistä en välitä niin paljon Harmi, kun Livia Jacopa lopetti, ja merkkiä ei saa enää Suomesta.

Eiffel, olen haluan lainata/antaa sinulle näytteitä tuoksutreffeillä antamiasi ihanuuksia vastaan, onko sinulla joitakin tuoksupreferenssejä? Ylläreitä vai listalta :)

[eiffelintorni]

Vasilisa, kiitos näytetarjouksesta, ehkäpä kuitenkin listalta, en osaa tähän hätään kuvailla mieltymyksiä kompaktisti :-) Fumeeta kiinnostaisi kyllä testata. Multa löytyisi pikkunäyte L'Air de Rienin pikkusiskoa Un Petit Rieniä, haluaisitko sen? Se ei oikein sovi mun tämän hetkiseen nenään ;-)

[Gogol]

Mä en ole koskaan kokeillut mitään Miller Harrisia.
Pullot tiedän kyllä jo vuosien takaa naistenlehdistä.
Ja kokeilu kiinnostaisi...

[eiffelintorni]

Gogol, jos pääsen ma 14.5., voin ottaa jotain haisteltavaa mukaani :-)

[Vasilisa]

Hei Eiffel, Pikku-Rien kiinnostaisi kyllä :) Päivitän näytelistani ajan tasalle tämän viikon sisällä ja lähetän sinulle menun sähköpostitse :)

[tigrushka]

L'Air de Rien on lempparini, Coeur d'été toinen. Ystävä ihastui täpöllä Geranium Bourboniin, joka tuoksui hänen ihollaan huomattavasti paremmalta kuin minun. Annoinkin sitten näytteeni hänelle.

L'Air de Rienistä minulle tulee taas mieleen kesät maalla: minulla oli tapana käyttää enojeni vanhoja flanellisia ruutupaitoja ja L'AdR:ssä on samaa paljon pestyn ja pidetyn paidan pehmeyttä ja aavistus miehistä hikeä.

Coeur d'ététä en ole pitkään aikaan päässyt nuuhkimaan, mutta ihastuin aikoinani näytteeseen niin, että käytin sen muutamassa päivässä loppuun. Muistikuvieni mukaan se oli pehmeä ja hillitty, hieman outo, hyvin kiehtova tuoksu, ei mikään ällö hedelmäpommi.