Foorumin tuoksuarvostelu ketju

[toxu]

Mites tämmönen? Suuttuuko bloggarit? En halua suututtaa ketään...

Ajattelin tästä eräänlaista fast food paikkaa. Eli, otat jonkun tuoksun, ja arvostelet sen omin sanoin, niinkuin ikinä haluat. Kuin viisaat bloggarit ikään. Ei paineita, arvostelusi voi olla lyhyt, se voi olla pitkä, ihan miten vaan...ei tarvitse lähteä filosofoimaan, jos ei halua. Ei tarvitse yrittää kuulostaa edes fiksulta.
Ainoa sääntö on se että lihavoit arvostelemasi tuoksun nimen, ja annat sille tähtiä yhdestä-viiteen. Läskitä myös arvosteluun laittamasi tähdet.

Tässä esimerkki:

------------------------------------------------------

The Body Shop : Vanilla Perfume Oil

"Tämä on yhtä viehättävä kuin lapamato."

*

-------------------------------------------------------

ps. Ketjuun ei ole tarkoitus laittaa vain arvosteluja, eli muut voivat vapaasti niin halutessaan kommentoida kirjoitettuja arvosteluja...

[Gogol]

Hyvä juttu, ei suututa, on mielenkiintoista kuulla ei-bloggarien näkemyksiä (oma blogini on valitettavasti kesannolla, aika ei riitä.)

[toxu]

Caron : Yatagan

Vuonna 1976 julkaistua Yatagania pidetään yleisesti ottaen eräänä kaikkien aikojen erikoislaatuisimpana miesten tuoksuna, eikä syyttä. Haaste on suuri, etenkin tuoksuihin tottumattomalle. Eikä tätä voi verrata juurikaan mihinkään muuhun tuoksuun.
Yataganin tunnetuin erityispiirre on voimakas, suolaisen sellerin tuoksu, ja tänä päivänä se on listattuna tuoksun noutteihin jopa yhtiön omilla kotisivuilla. Aiemmin Caron ei osannut, tai halunnut myöntää tätä.

Yataganin aloitus on pysäyttävä. Erittäin kitkerä, vihanneksellinen yrttipommi tuoksuu samaan aikaan kiehtovalta ja luotaantyöntävältä. Mitä tahansa olet siitä mieltä, tärkein on jo tapahtunut: tuoksu on saanut ryöstettyä mielenkiintosi täysin.
Tuoksun rauhoittuminen kestää. Tämä on hyvin kompleksinen, elävä, ja kaikenaikaa uusia elämyksiä tarjoava tuoksu. Mainitun aloituksen lisäksi voit aistia siinä tuntien ajan mm. kuuman mäntymetsän, öljyisen nahan, ja lämpimien balsamien vivahteita.

Itselleni Yatagan on aina tarjonnut selkeän assosiaation: ajattelen auringon korventamaa Lempukan hiekkarantaa, peppuhikisiä ihmisiä siellä, ja erityisesti rannan laidalla sijaitsevaa varjoa joka johtaa pelottavaan, jyrkästi ylöspäin viettävään, tiheään metsään.

Sensaatiomainen tuoksu.

Yatagan tarkoittaa muuten ikivanhaa, turkkilaista miekkaa.

*****

[Vasilisa]

Tajusin juuri, että elämästäni puuttuu pari kiloa selleriä ja joukko peppuhikisiä ihmisiä.

Ja erinomainen avaus, nyt kaikki kirjoittamaan pika-arvioitaan tänne. Myös blogaajille tämä on mahdollisuus, aina ei jaksa kirjoittaa kokonaista postausta yksittäisestä tuoksusta. Ainoa, mitä vieroksun, ovat tähdet, mutta lupaan yrittää, jos arvostelemaan lähden.

OT: Toxu, (ja muut) kaipaisin apua, pystyisittekö suosittelemaan toimistouskottavaa gourmand -tuoksua ex-kollegalleni? Hajuvesiviherpiirerö kiittää asiantuntemuksesta.

[SprayEnjoy]

Musc Maori

Mokkapala, suklaaleivos ja Van Houtenin kaakaojauhe suoraan sieraimeen impattuna.

[Gogol]

Toxu, paras tapa palauttaa tämä aihe kiskoilleen on ladata ruutuun uusi veretseisauttava arvostelu! 8)

[Tiia]

Mun mielestä tän foorumin yksi pointti on juurikin tämänkaltaiset viestiketjut, paha siinä on bloggarin (jotenkin muita ylempänä, eh..?) suuttua. :)

[Eeva]

Frédéric Malle - Une Rose.


Aloitan negaatioilla. Tässä ruusussa ei ole mitään hienostunutta, romanttista, puuterista, gourmandia tai arvoituksellista. Tämä ei ole juhannusruusu, leikkoruusu, tissivakoon suihkutettava seksikäs iltapukuruusu, vesitetty sporttiruusu, kliininen bisnesruusu tai 5th Avenue -luksusruusu. Tämä ruusu ei ole sukua Trésorille, Flowerbombille, Lolalle, YSL Parisille, Romancelle tai Chanelin numero 18:lle.

Une Rose on suoraviivainen pensasruusu. Niin todellinen ja kirpeä, että se saa melkein silmät vuotamaan. Mukana töräys multaa, aluskasvustoa ja vieressä kasvavaa kurjenpolvea. Tätä ruusua ei ole putsattu, balsamoitu, keitelty eikä peitelty. Une Rose on karhea, armoton ja tuore ja kaikessa realistisuudessaan juuri niin epätäydellinen ja täydellinen kuin luonto on. Ruusu puutarhureille, luonnossa liikkujille ja kaikille niille, jotka tietävät ja hyväksyvät sen että villinä kasvavissa pensasruusuissa on piikkejä, hyönteisiä, kiulukoita, kirvoja, kaskaita ja äkämäpistiäisiä.

Jos pelkäät hyönteisiä, älä suihkuta tätä ranteellesi. Saatat saada seuraa ampiaisista. Jos taas kaipaat Suomen kesää, mummolaa, mökkiä, pyöräretkiä, auringonpolttamia, järveä, mehujäätahroja poskissa ja lapsuutta 80-luvulla, saatat rakastua.

En osaa antaa tälle tähtiä, mutta annan silti *****/*****

[toxu]

---

[Gogol]

Naulan kantaan Eeva, ja jokaisen tuoksufriikin on joskus nuuhkaistava tätä Mallen ruusua!

Tästä puhumme kun puhumme ruusuista, ja nyt mulle tuli tätä helvetinmoinen ikävä, kun jätin sen Roomaan. Tämä kuten muutkin Mallet ovat suosikkivuodetuoksujani.

Hiven OT: Mallen tuoksuja saa kolmen matkakoon setteinä, joiden splittaaminen on harvinaisen helppoa - yksi sulle, yksi mulle ja yhdestä tapellaan... Eli Malle-fanit jos tämänkaltainen kimppa-aktiviteetti kiehtoo, ilmoittakaa mulle, tai parempaa vielä, avatkaa jaoille /ryhmäostoksille oma ketju!

[Kamicha]

Sopiiko asianosaisille, että poistan tästä ketjusta hevostelu-testailut - ja siirrän muutaman asiallisen, mutta muita aiheita käsittelevän viestin sopivampiin ketjuihin?

[Gogol]

Sopii, olis pitänyt poistaa jo viime yönä! Ja siivoa ihmeessä muutenkin.

OT: Kamicha, sun tittelisi on vastedes Suomen Ambrakuningatar. Olfactoria http://olfactoriastravels.com/ luulee vielä olevansa maailman ambrakuningatar mut ei tiedä et tuut takaa lujaa ohituskaistaa...

[toxu]

Hermes : Ambre Narguile

Monet mieltävät Jean-Claude Ellenan herkkien, mietojen ja hyvinkin kohteliaiden tuoksujen isäksi. Itse en ole tätä koskaan oikein ymmärtänyt. Katsokaa nyt vaikka Ambre Narguilea. Tämä on äänekäs, syötävän hyvä itämainen tuoksu Lutensin tyyliin.

Väitän ettei tästä maailmasta löydy yhtään ihmistä joka pitää Ambre Narguilen aloitusta epämiellyttävänä. Ei yhden ainoaa ihmistä.
Kuuma, mausteiselta omenasoseelta tuoksuvä kärki on murhaavan addiktiivinen. Tätä tekee mieli suihkutella uudestaan ja uudestaan!

Drydown ei ole sekään huono. Virheetön tasapaino yhdistettynä lämpimään olen-konditorian-keittössä-ja-poltan-hunajoitua-piipputupakkaa tuoksuu luontevalta ja uskomattoman mukavalta. Ja tämä herkku kestää ylläsi koko päivän.
Tuoksu on niin rikas ja kestävä että pullossa lukevaan EdT merkintään on syytä suhtautua epäillen.

Jos sanot että et pidä tästä tuoksusta, se johtuu siitä ettet halua antautua sen vietäväksi. Maksaahan sadan millin pullo tätä oikein reippaasti toistasataa euroa.

*****

[Kamicha]

^Jos joku tässä harrastuksessa sukkaa, niin se, että yhdestä arvostelusta voi tulla ihan järjetön ostoimpulssi johonkin toista sataa maksavaan ylellisyystuotteeseen.

Minulla on ollut Ambre Narguilen kanssa huono tuuri, en ole päässyt sitä kertaakaan haistamaan, vaikka se on ollut matkaohjelmassani yhtenä ranskalaisena viivana jo kolme vuotta. Pakko tilata ainakin näyte ASAP.

[toxu]

KINSKI EdT (Escentric Molecules)

Geza Schoen (mm. Ormonde Jayne, Clive Christian) on tottunut siihen että hänellä on käytössään maailman parhaat, tai ainakin kalleimmat materiaalit, ovat ne sitten synteettisiä tai luonnollisia.
Mutta kuulkas kultaiset Geza fanit, se ei ole aina raha mikä ratkaisee...

Kinski alkaa kieltämättä tämän päivän tuoksujen mittapuulla mielenkiintoisesti: kitkerän vihreät, pippurisen puiset ja hyvin perinteikkäät maskuliiniset sävyt tuovat mieleen tuoksun, joka olisi voitu julkaista jo joskus seisemänkymmentä luvulla, viimeistään kuitenkin yhdeksänkymmentäluvun alkupuolella. (mietin ehkä eniten kitkerän tupakkaista, laakerinlehtistä Aramiksen Havanaa, 1994)

Assosiaatio ei ole ikävä - päinvastoin. Ongelma on siinä, että syystä tai toisesta, aivan kuten tämänpäivän niche tuoksulta(kin) voi valitettavasti odottaa, jää drydownin luonne jotenkin vaisuksi, ohueksi, keskeneräisen tuntuiseksi. Kuin kyseessä olisi jokin vanhempi klassikko tuoksu-- puhki pantuna.

Hennon hyttysmyrkkymäinen jälkituoksu koostuu lähinnä katajanmarjoista ja hamppumaisesta patsulista, ripauksella setriä ja värikästä kukkakimppua. Kaikki elementit ovat kasassa suurenmoiseen, herkulliseen tuoksuun, mutta sekoitus on nenääni todellakin hyvin ohuen läntä. Kun hönkäisen, se ei hönkäise takaisin.

Kinskillä on toinen jalka haudassa jo viidentoista minuutin jälkeen annostuksesta.

Harmi. Klaus Kinski, tuo höpöpää eksentrikko, olisi ansainnut parempaa. Tämän tuoksun nimi kuuluisi olla oikeasti Salattujen Elämien Juha Veijonen. Siihen se tyssää.

Jos diggaa Kinskiä, niin kannattaa tarttua nyt vaikka Chanelin Antaeukseen ja nähdä miten tämänkaltaiset asiat kuuluisi oikeasti hoitaa.

**